Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
Akat yleensä eivät olleet aivan ketteröitä lähtemään rääsypankkojansa penkoamaan. Mieluimmin kielsivät, asiasta pikemmin päästäksensä. Matin kaupanpuuhat kävivät, semminkin ensin alussa hyvin huonosti niin, että pelotti jo het' sillään konkurssin edessä olevan. Mutta vähitellen siihen harjautui, kunnes pakko ja toimessa olo opetti uusia keinoja.
Hart ei koskaan ollut viipynyt siellä päivää enempää, sillä vaikka hän pitikin paljon vanhasta professorista, oli hän ennen aina otaksunut että Haapasaaressa, jossa Anna oli emäntänä, kävisi olo kovin ikäväksi. Mutta nyt olivat ajat muuttuneet.
Armas ompi Ahdin mailla Olo oiva Aaltolassa; Tääll' on vuoret, kullan vuoret, Tääll' on laaksot, lemmen laaksot, Täält' ei nouda nuodemiehet, Raasta rautaiset ritarit Väen vienoa vihille, Pakon sulhasen sylihin.
Ohuessa päällysvaatteessa seisten tuli pian vilu lantakujan nurkassa, mutta mihin mennä lämmittelemään? Viimein hän huomasi, että sauna oli pantu lämpenemään riihimiehiä varten, ja hiipi sinne uunin eteen. Matalalle laskeutunut savu tunkeutui silmiin ja oli apuna kirvertelemässä. Tukalaksi tuli siinäkin olo, mutta mitenkä selittäisi äidille, jos menisi tupaan.
Hän murheella metsähän rientääpi, Siell' olo on rauhaista. Kolme päivää neitonen majassaan Puutettansa huokaapi, Hän rientääpi metsähän tuskissaan, Ja neitosen huomaapi. Hän vuotehen tekeepi kuolleelle, Sille neitosen laskeepi; Ja surusta haudan partaalle Hän itsekin kuoleepi.
Nyt tuli kiire. Kyllä tämä maalla olo on surkeaa, kun aina vain pitää kävellä ja juosta. PASANTERI. Ei näy muuta kuin yksinäinen soutaja, uistimenvetäjä tahi mikä lie. Eeva kulkee tuolla rantoja pitkin. Tulee tännepäin. JUNKKA. Eevako? Ja lähde sinä nyt kärryinesi, minä jään tänne.
Jokainen koetti sitä toisiltaan salata huudettiin karjalle, juostiin ja huiskittiin, vaikkei se ollut aina tarpeenkaan. Uutelankin tyyni hymyily alkoi riutua. Hän oli vähän väsynyt noihin monipäiväisiin puuhiin, ja kun nyt ei ollut kuulunut pitkään aikaan muuta ääntä kuin karjan sorkkain yksitoikkoinen sipsutus ja kärrynpyörien ainainen sirinä, niin olo alkoi tuntua tuskalliselta.
Naiset puhuvat toisestansa piittaamisesta ja näkevät unta ikuisesta rakkaudesta, jommoista ei koskaan ole löytynyt maailmassa, ja siinä suloisessa toivossa antavat itsensä naimisiin. Mitä tästä seuraa? Viikon eli kaksi on olo niin ihanaa; vaan kohta muuttuu kaikki toiseksi; semmoisia esimerkkiä löytyy yllin kyllin.
"Elehvantin vasikkana"-olo ei kuninkaalle tuonut karjaa kauppiaan vaatimusten tyydykkeeksi, ja näkyipä enemmän kuin luultavalta, että hänen lopulta oli pakko eritä muutamista mieli-raavaistaan.
Ja nyt, alkakaapas kertoa mitä teillä siellä pääkaupungissa tehdään? Ja kenraali alkoi kysellä ja itse kertoi, nähtävästi haluten yhdellä kertaa sekä saada tietää uutisia, että myöskin osoittaa, merkitystänsä ja ihmisystävyyttänsä. No, ja sanokaapas: missä olette kortteeria? Djukiksessako? Ja siellä on tietysti kamala olo.
Päivän Sana
Muut Etsivät