Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Herra Markuksestakin näytti, ikäänkuin tuo kuihduttava helle, jonka vaitutuksesta kypsyneiden tähkäpäiden painama olki heikkona häilyi nuokuksissaan ja lehdet sekä kukat saivat ensimäisen, heikon, alkavaa surkastumista muistuttavan näön, tunkeusi syvälle hänen sieluunsa kaikkien huokoisten ja hermojen kautta, ikäänkuin hän ympärillään kuulisi vahingon iloista liritystä heikoista, raukoista eläimistä Jumalan luomalla maalla, joiden täytyi tyytyä siihen mitä kohtalo heille antoi, sama se jos raivokkaina pöyhistyivät tai tuskallisesti alistuivat suruun sen taakan alla, joka heille oli pantu.
Iivana ei ehtinyt kulkea montakaan askelta, kun äkkiä välähti kirkas valo, mutta aivan toisessa paikassa; se ei ollut enää pieni valkea, sillä leimahtaen oli katoksen olki syttynyt ja siitä valkia lähti menemään katolle; Kaapo seisoi vieressä ja Iivana saattoi nähdä hänet aivan selvään. Kuin haukka leivon niskaan, syöksähti Iivana ontuvaan päin.
Talon haltijoina ennen muinen Ollehet on, miesivainajansa, Sekä vaimo, murheen, kaihon lyömä. Silloin elivät he onnekkaana: Rehottivat viljavainijonsa, Joissa lainehteli kaunis olki Kullan kellervine tähkinensä.
Siitä oli kuitenkin hyvä, että Jaakolla ja Marilla oli säästössä menneen vuotisia rukiita niin paljon, että saivat siemenen taas uuteen peltoonsa ja vieläpä heille jäikin puoli tynnyriä. Ei ollut nyt muuta neuvoa, täytyi ruveta syömään pettua ja olkia. Oudolta ja pahalta tuntui muutos, mutta muuta neuvoa ei ollut. Valjuksi veti mehuton olki, kehnoksi teki petäjäinen ruoka, mutta muu ei auttanut.
Tuli kevät, suli nietos mailta, mut ei orahia vesi vienyt: tuli kesä, raekuuro kulki, mut ei kaatunutkaan kaunis olki; tuli syksy, halla kultaviljan koskematta korjaajalle säästi. Silloin Paavo polvistuen lausui: Herra koettelee vain, eipä hylkää. Myöskin vaimo polvistuen lausui: Herra koettelee vain, eipä hylkää.
Sama näky kuin silloin se oli suurenmoisen ihana! Isäntä tuli jo pelloiltaan, katkennut olki kädessä. Onko halla käynyt? Kävi. Ylhäältä tuli tällä kertaa kylmä ja ylhäältä otti, alemma jätti. Menn'yönä oli taivaallinen halla, niinkuin sanotaan. Entäs sitten? Täytyy lähteä oravalta velkaa ottamaan. Anteron rinta vähän vavahti. Halla?
Sitä käytetään yleisesti maaseudulla ja se on myöskin tavallinen Uruguay-tasavallassa, jonka asukkaat ovat samaa syntyperää kuin Argentinankin. Leveälierinen olki- tahi huopahattu päättää vihdoin tuon enemmän omituisen kuin kauniin puvun. Poncho on kokonaan Etelä-amerikkalainen pukine, jota tuskin käytetään missään muualla maailmassa.
Sirppi käy nimittäin heiltä sitä terävämmin ja rivakkaammin oljessa, jota nopeammin he ovat tilaisuudessa liikuttamaan kieltänsä. Ainetta ei puuttunut työltä. Olki oli sakeata sirpille ja eilis-iltaiset tapaukset yhtä sakeata kielelle. Tulipalo ja Ruikan emäntä ja Liisa ja Liisan äiti. Mainituita asianomaisia ei näkynyt talkoossa tänäpäivänä. Mutta sehän oli hyvin luonnollista.
Sinä jouluna ei Paavo tullut Spongaan vaikka Petter oli luvannut noutaa hänet rautioilla; hänellä oli niin paljo puuhaa, hänellä. Tuli sitte kevät ja vilja kasvoi kauniina pelloilla. Vaan syksymmällä rupesi korjuun aikana satamaan ja satoi yöt päivät, niin että jyvät alkoivat itää tähkissä, olki mätäni ja tuli täydellinen kato. Petterin täytyi lähettää rautiot kaupunkiin ja myödä.
Olki, sammal, koivun kuori, pettu, Peuran jäkälä ja viljan kauhna, Herneen varsi, moinen vehan juuri, Nähdä melkein käärmeen kaltahinen, Karvas, pistäväkin käärmeen lailla, Polttaa kurkkua kuin tuonen tuli.
Päivän Sana
Muut Etsivät