Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Suuri joukko ihmisiä pakeni pois metsiin ja erämaihin vainoa pakoon, mutta toiset taas kärsivät rohkeasti kuoleman, ennenkuin uskonsa kielsivät. Vihdoin väsyivät vainoojatkin. Se keisari, joka tässä vainossa oli ankarimmin raivonnut kristityitä vastaan, joutui itse Jumalan tuomion alle, hän sairastui kauheaan tautiin, jossa ruumiinsa vähitellen mätäni.
Sotaväki suuri kanssa Otti oikian asunnon, Esipää Istunmäellä, Toinen pää Toholahessa. Siit'ei käyty kirkon luona Kahen kuukauen sisällä, Eikä pappia pahaana Venäläiset veivät toisen, Toisen pelko vei pakohon. Silloin kuollehet kotona Selän saarissa mätäni, Ett'ei voinut vieä niitä Kirkkomäelle kaukaiselle, Eikä myöskään ennättänyt, Kun oli kuolo kummallinen, Asui tauti ankarampi.
Vapaaherran alustalaisetkin, joita hän oli kohdellut ankarasti, mutta oikeudentuntoisesti osoittivat nyt häntä kohtaan liikuttavaa rakkautta. Mitä pitemmälle kului syyskuu, sitä enemmän totutti vanhus mielensä siihen ajatukseen, että nyt kohta tuli erota täältä ainiaaksi. Syksy oli tullut. Kesän komeus makasi alhaalla loassa ja mätäni kuuran alla. Taivas oli hämärä ja maa muuttui mustaksi.
Sinä jouluna ei Paavo tullut Spongaan vaikka Petter oli luvannut noutaa hänet rautioilla; hänellä oli niin paljo puuhaa, hänellä. Tuli sitte kevät ja vilja kasvoi kauniina pelloilla. Vaan syksymmällä rupesi korjuun aikana satamaan ja satoi yöt päivät, niin että jyvät alkoivat itää tähkissä, olki mätäni ja tuli täydellinen kato. Petterin täytyi lähettää rautiot kaupunkiin ja myödä.
Muilta paneutui vilja lakoon ja mätäni eikä ruvennut kypsymään, mutta tämä köyhä talonpoika korjasi yläisiltä pelloiltaan taaskin oiva kasan viljaa. Ja hän sai niin paljon, ett'ei hän enää tiennyt mitä tehdä kaikella viljallansa. Silloin renki opetti talonpojan polttamaan siitä viinaa, joi itse ja houkutteli muutkin juomaan.
Ja puro nauroi itsekseen: 'Ha, haa! Täällä minä muodostan suuren järven, oikein meren! Ja se valui ja valui sinne täyttäen puolet laaksoa. Mutta siitä ei syntynytkään järveä, suuri neva vain sillä vedellä ei ollut mitään tietä, jota myöten se olisi päässyt ulos, ja se mätäni. Ruoho kuihtui sen rannoilla, ja puut pudottivat lehtensä ja mätänivät vedessä.
Siellä oli pimeätä ja nuoskeata, liukasta vihriäisestä sammaleesta ja vanhaa kuolleen hajua puksi-puusta, joka mätäni. Matalassa vanhan-aikuisessa salissa Sivert Jespersen'in talossa katettiin pitkiä pöytiä. Pöytäliina ja servetit olivat hienointa tamasti-langasta, mutta veitset huonoja ja kahvelit rautaiset.
Mutta salmen suuhun, johon Lumikin reki hukkui, nousi kivi kirjava, min päällä lokit nukkui. Kesä-illoin kauvas niiden valkosiivet päilyi. Surma-saaren nimellä se saari sitten säilyi. Oli niinkuin kirous ois painanut siitä saakka Kivesjärven ruukkia; sen tuntui tumma taakka kaikkialla: tuskin kului päivää ilman turmaa, paheet kasvoi, kansa mätäni, riehui rikos, surma.
Päivän Sana
Muut Etsivät