Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Ja kun hän siinä kulki kukasta kukkaan, vakavin ja nuorekkain elein ja siroin liikkein, oli vaikeata kuvitella puutarhan jumalattarellekaan taitavampaa palvelijatarta. »Nydia, lapseni!» Glaukus virkkoi. Hänen äänensä kuullessaan Nydia pysähtyi kuunnellen, punastuen, syvään hengittäen, puoliavoimin huulin hän käänsi päänsä siihen suuntaan, josta ääni kuului.
»Vuori! maanjäristys!» kuului joka taholta. Vartijat ja muut pakenivat; Glaukus ja Nydia jätettiin pitämään itse huolta omasta pelastumisestaan. Kun atenalainen huomasi joka taholla vaanivan vaaran, muisti hänen jalo sydämensä Olintuksen. Tämänkin oli jumalten tahto pelastanut tiikerin kynsistä. Pitikö hänen nyt kärsiä vieläkin hirvittävämpi kuolema naapurikopissa?
En mitään tiedä!» Nydia mutisi. »Toivon, että tietäisin.» »Kiitos edes tuosta ystävällisestä toivomuksestasi», Julia sanoi aavistamatta, mitä ajatuksia kätkeytyi kukkastytön sydämeen.
Lasiin on upotettu muutamia melkoisen kalliita helmiä. Eilen et halunnut ottaa minulta rannerengasta tahdotko tuon pullon?» »Sellaiset tuoksut kuin nämä parhaiten tuovat anteliaan Julian sen mieleen, joka ei voi nähdä. Ellei pullo ole liian kallis » »Oh! Minulla on tuhannen vielä kalliimpaa ota se, lapsi!» Nydia kiitti häntä ja pisti pullon poveensa.
»Glaukus! Glaukus!» Nydia äännähti tuskansa, katumuksensa ja epätoivonsa lannistamana vaipuen tajutonna lattialle. »Kuka kutsui?» Glaukus virkkoi matalalla äänellä. »Ione, olitko se sinä? He ovat vieneet hänet pois minä tahdon hänet pelastaa missä on tikarini? Haa! Tässä on! Ione, tulen sinut pelastamaan! Saavun! Saavun!»
»Ah, se ilahuttaa minua; sillä poissaollessasi kävin mikäli ehdin niitä kastelemassa.» »Kuinka voin sinua kiittää, kaunis Nydia», kreikkalainen virkkoi. Vähän aavisti Glaukus, kuinka tarkkaan hänen mielikukkansa Pompeijissa muistettiin. Lapsen käsi vapisi ja hänen rintansa aaltoili tunikan alla.
»Ei ole Glaukus», Julia täytti toisen lauseen valhetellen kuten hänen sukupuolensa tapana on. »Glaukus se ei ole!» Nydia hengähti vapaammin, ja hetken perästä Julia jatkoi: »Mutta puhuessamme Glaukuksesta ja hänen kiintymyksestään napolittareen tuli mieleeni lemmenjuoma, jota Ione varmaankin on käyttänyt voittaakseen Glaukuksen.
Onnellinen Nydia, sinä pääset hänen huoneeseensa saat nauttia hänen äänensä musiikista saat paistatella hänen aurinkoisessa ilmapiirissään!» »Mitä! Kuinka! Lähetätkö minut pois?» »Sinä menet Ionen luo», Glaukus vastasi äänessään sävy: »Mitä enempää voit halutakaan?» Nydia purskahti itkuun. Nousten ylös Glaukus veti hänet luokseen rauhottaen häntä veljellisin hyväilyin.
Kas tässä, ota tämä rannerengas palkinnoksi ajatuksesta, jonka minussa synnytit; ja ole varma, että jos Juliaa hyvin palvelet, hän on ystävällinen ja antelias.» »En voi ottaa lahjaasi», Nydia virkkoi ja pani korun pöydälle. »Mutta niin nuori kuin olenkin voin ostamattakin tuntea osanottoa sitä kohtaan, joka rakastaa mutta rakastaa turhaan.»
»En ole nähnyt häntä vielä tänä aamuna», Nydia vastasi, »mutta .» »Mutta mitä? Väisty syrjään, hevoset ovat liian lähellä sinua.» »Mutta luuletko, että Ione antaa minulle luvan saada viettää tämän päivän Julian, Diomedeen tyttären kanssa? Hän haluaa sitä, ja ole minulle ystävällinen, kun minulla vielä on joitakuita tuttavia.» »Jumalat siunatkoot sinun kiitollista sydäntäsi!
Päivän Sana
Muut Etsivät