United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja nainen meni aivan pöydän ääreen, amppelin alle näyttämään rannerengasta. Silloin kiusattu kuningatar hypähti pystyyn. Hän nosti paljaat käsivartensa kasvoilleen. Päähine putosi äkillisen liikkeen vuoksi. Hänen punainen tukkansa aaltoili alas ja sen läpi kimalteli hänen vasemmassa käsivarressaan smaragdikäärmeellä koristettu kultainen rannerengas. "Haa", huudahti nainen.

Lasiin on upotettu muutamia melkoisen kalliita helmiä. Eilen et halunnut ottaa minulta rannerengasta tahdotko tuon pullon?» »Sellaiset tuoksut kuin nämä parhaiten tuovat anteliaan Julian sen mieleen, joka ei voi nähdä. Ellei pullo ole liian kallis » »Oh! Minulla on tuhannen vielä kalliimpaa ota se, lapsiNydia kiitti häntä ja pisti pullon poveensa.

Oh, kuka huomaisi rannerengasta niin kauan kuin saa katsella sellaista käsivartta kuin sinun, vastasi kreivi koskettaen hengitystään pidättäen huulillaan Annan käsivarren samettihienoa ihoa; ah, Jolanta, elämäni jalokivi.

Laskeppas yhteen kaikki, eiköhän summa nouse satoihin jo? Kelle hänen sitten pitäisi lahjoja antaa, jos ei omalle morsiamellensa? Vaan kulta rannerengasta ja kallista kultakäätyä ei voi uuniin panna eikä pöydälle ruuaksi asettaa. Voi, voi kun hän nyt taas näkee tämän köyhyyden! Kesällä panin pantiksi kaiken, minkä voin, enkä vieläkään ole jaksanut niitä lunastaa ja nyt

Vähemmästäkin olisi kreivi Lejonborg, kuten moni muukin, joutunut huumaukseen. Suuttumus pikku Julian häijyyden purkauksesta sekä siitä johtunut kiusallinen aavistus oli nyt kokonaan kadonnut. Kreivini, aloitti Anna, ette ole sanallakaan ylistänyt lahjoittamaanne kaunista rannerengasta, jonka teidän kunniaksenne olen tänä iltana kiinnittänyt käteeni!

Pormestarin rouva otti nyt taskustansa kaksi paksua hopeaista rannerengasta, ojensi ne Kerstille ja sanoi: "Katsos, Kerstiseni! Morsianna ollessani sain nämät lahjaksi sulholtani, pormestarilta. Ilolla vastaan-otin ne mutta katkerilla kyyneleillä olen niitä sittemmin kostuttanut, säilyttäessäni niitä kuin pyhää aarretta koko surullisen avioliittoni ajan.

Molemmat sisaret ottivat samalla kertaa lahjansa Ludvigin levottomana mitä hän ei enää voinut salata lähetessä ryhmää, kun Irene laatikosta veti esiin komean parisilaisnuken ja pikku Sissi taas suurin silmin tutki kultakelloa, rintaneulaa, ketjua ja rannerengasta, jotka loistivat samettikotelossaan, mutta joista kalleuksista Sissin silmät vastustamattomasti vetääntyivät kauniiseen nukkeen, kauneimpaan minkä hän ikinä oli nähnyt.

Tyttö olikin kerrassaan miellyttävä, kun noin nojaavassa asennossa lepäili siinä sohvan nurkassa hieman väsyneenä ja hervotonna ja hienoilla hoikkasilla sormillaan hypitteli rannerengasta sylissään. Hitto kun oli sulavan mallinen! Pehmoinen villavaippa kierteli taipuisana solakan vartalon notkelmia ja valahti lanteilta syrjälle; jalka polki pehmoisesti jotakin vallatonta tahtia.