Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. marraskuuta 2025
Sinä annoit oikean, väärän, sinä ohjasit eloni tien, sinä määräsit matkani määrän ja sun kanssani sinne ma vien. Ja kun perillä ollaan me milloin ja jos kaikki ei mielestäs ois siellä niin hyvää silloin niin syyttäös itseäs! Kaiu, kaiu lauluni, kaiu korkealle! Aamu koittaa, aalto käy rannan raidan alle. Nuku, nuku sydämein, nuku nuorta unta! Katso, kuinka havajaa koko luomakunta!
Sen vuoksi olenkin käyttänyt sen paperiarkin, jonka tohtori on unohtanut pöydälle ja lähetän teille nämä rivit Kello on seitsemän. Se on ohitse. »Voi hyvin, rakas poikani!» Ne olivat hänen viimeiset sanansa. Sitte sulki hän silmänsä ja nukkui. Nuku suloisesti, rakas vanha äitini! Itkien suutelen teidän käsiänne. Teidän syvästi surullinen Fredrik Tilling. Tämä kirje on minulla vielä tallella.
Topias peitti kädet, lausuen hiljaa: "En saata herättää sinua. Jos en varmaan tietäisi, että hyvä enkeli alati on vieressäsi, en hetkeksikään jättäisi sinua| Nuku nyt vaan hyvästi." Sitte tuli hän ulos ja nosti Tapanin kanssa kirstun rekeen. "Raskas tuo onkin", sanoi Tapani, "vaikka Martta valitti, ett'ei sinne saa sopimaan mitään. No, saammehan täältä vähä vähältä kulkemaan..."
Nora. Helmer. Mutta miksi nyt, näin myöhään ? Nora. Tänä yönä minä en nuku. Helmer. Mutta, Nora kulta Nora. Istu tähän, Torvald; meillä kahdella on paljon puhuttavaa keskenämme. Helmer. Nora, mitä tämä tietää? Nuo kangistuneet kasvosi Nora. Käy istumaan. Sitä on pitkältä. Minulla on paljon sinulle sanottavaa. Helmer. Ja minä en ymmärrä sinua. Nora. Et, siinäpä se juuri onkin.
"Hyvä, poikaseni, minä siunaan sinua, niinkuin myöskin Jumala on sinua siunaava," sanoi äiti vienolla äänellä ja pani kätensä poikansa tumman-kiharaisen pään päälle. "Jumala ei tuomitse itse tekoa, vaan ainoastaan tahtoa, joka sen synnytti. Teit mitä teit, minä annan anteeksi sinulle, jos vaan sinulla on ollut hyvä tarkoitus. Hyvää yötä, Leoseni. Nuku levollisesti.
"Päässä humisee niinkuin vasaroilla kolhisi! Minuthan näet kuin luontokappaleen..." "Käy maata ja nuku!" vaati äitini itsepintaisesti. "Sitten juot teetä ja sitten haastellaan.
En, en, kultaseni, nuku sinä vain rauhassa, kyllä minä pian tulen ... vaan ymmärräthän, että minun täytyy jäädä ottamaan osaa kauppaneuvoksen booliin, kun hän kerran itse... Niin, niin, no hyvästi siksi! Hyvästi, kultaseni, kyllä minä kohta tulen .... tuskin olet ehtinyt nukkuakaan, kun jo tulen. Ja helpotetuin sydämin palasivat herrat laivaan.
Oi, äiti, äiti, heräjä, se ukkonen lie!» Niin suuri on kuninkaiden murhe. »Sa nuku, nuku rauhassa, lapsi levoton. Jos ukkonen se onpi, se kohta ohi on.» Se yö oli kaunis ja kalpee. »Oi äitini, katso kuinka välkkyvi tie! Oi äiti, äiti, heräjä, se sotajoukko lie.» Niin suuri on kuninkaiden murhe. »Sa nuku, nuku rauhassa, lapseni mun.
Tuuli soi kuin urut kotona Pognembinin kirkossa. Vangit makaavat äänettöminä. Yht'äkkiä nousee nuorempi kyynäspäälleen ja huutaa: Kaarle! Mitä tahdot? Sinä et nuku? En! Niin, tiedätkös, sano niitä tahdot, mutta nyt minä haluan rukoilla. No, rukoile sitten! Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimes, lähestyköön sinun valtakuntas...
Etkö aio käydä levolle? kysyi mies, ojentaen kätensä jo nukahtaneen lapsen yli ja tarttuen Annan käteen. En, ystäväni... Nuku sinä vaan rauhassa ja näe kauniita unia!... Minä en tahdo enkä voikaan nukkua. Aiotko siis valvoa koko yön, oma, hyvä Anna-raukkani? Aion...
Päivän Sana
Muut Etsivät