Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Vain tyhjää; Ei onnetar, vaan onnettaren orja, Sen oikkuin palvelija. Suurta vain on Se teko, joka kaiken teon päättää, Satunnan salpaa, köyttää kohtalon, Pois nukkuu, maan ei saastaa enää maista, Tuot' imettäjää Caesarein ja loisten. PROCULEJUS. Caesar sua tervehtii, Egyptin valtias, Ja pyytää tietää, minkä toivomuksen Sa soisit täytetyksi. CLEOPATRA. Nimesi? PROCULEJUS. Nimeni Proculejus on.
Sanoi vanha Väinämöinen: "Mitäpä kysyt minulta, jos saatat omille maille, oman peltoni perille, oman käen kukkumille, oman linnun laulamille! Otatko kultia kypärin, hope'ita huovallisen?" Louhi, Pohjolan emäntä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Ohoh viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! En kysele kultiasi, halaja hope'itasi: kullat on lasten kukkasia, hopeat hevon helyjä.
Tuop' on piika pikkarainen sanan virkkoi, noin nimesi: "Mistä tieän Kaukomielen, jotta heitän kutsumatta? En tunne Ahin kotia, Kaukomielen kartanoa." Sanoi Pohjolan emäntä, itse lausui ja nimesi: "Hyvin tunnet Kaukomielen, tuon on Ahti Saarelaisen: Ahti saarella asuvi, veitikkä vesien luona, laajimman lahen sivulla, Kaukoniemen kainalossa."
Mikä sinun nimesi on? kysyi vanha herra. Jaana tohti nyt jo ilmoittaa oikean nimensä. Mistä kotoisin? Jaana mainitsi maakunnan nimen. Mutta vanha herra tahtoi tietää tarkempaan. Sieltä minä olen maantien varrelta, koki Jaana selittää. Maantieltä kylläkin, hymähti vanha herra. Mutta mitenkä sinä olet joutunut maantielle? Se oli liian syvällinen kysymys Jaanalle.
Hän on kanssani vankilassa. Hänen hymynsä valaisee pimeässäkin. Haudan partaallakin sieluni kuiskii minulle kuolemattomasta elämästä, ja maa väistyy altani, jotta todellinen sieluni saapuisi lähemmä taivasta.» »Sano», Glaukus keskeytti, »eikö nimesi mainittu Apekideen murhan yhteydessä kuulustelutilaisuudessa? Pidätkö minua syyllisenä?» »Jumala yksin tutkii sydämen! Mutta minä en epäile sinua.»
Sinne oli saapunut jo kaikki, useampi repalaisissa vaatteissa ja avojaloin ja eväskontissa petäjä- eli olkileipää, jota kohtaa Risto hyvin kummasteli. Kaikki sotapalvelukseen saapuneitten nimet kirjoitti "komisarjus" kirjaan, jossa toimessa myös majuri oli läsnä. Kun Riston vuoro tuli, kysyi komisarjus: "Mikä on nimesi?" Risto Rytkönen, vastasi Risto.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Kun et laskene minua, laulaime meren kalaksi, syvän aallon siikaseksi." Se on seppo Ilmarinen itse tuon sanoiksi virkki: "Etpä sinä sinne pääse: minä haukina jälessä." Neitonen kujertelevi, vyö vaski valittelevi, sormiansa murtelevi, katkovi kätösiänsä. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Kun et laskene minua, metsähän menetteleime, kärpäksi kiven kolohon."
»Minulla ei ole enää mitään lisättävää», velho virkkoi nauraa hohottaen, »sillä sinun kiroukseesi joutuu myöskin rakastajattaresi mukaan. Ja sitäkin paremmin, kun hänen huuliltaan kuulin nimesi ja tiedän nyt, millä nimellä sinut manaan Manalan hengille.
"Nimeni on Atalvin", sanoi tämä peräytyen arasti, "mutta minä luulen, että sinä olet noitunut koiran mikä on sinun nimesi?" "Sama kuin sinunkin", sanoi vanhus ystävällisemmin. "Oikein on, että sinun nimesi on sama kuin minunkin. "
Tässä tapauksessa supistuu tavallisesti teon kuvaus mitä vähimmäksi mahdollista, välistä pariksi riviksi, semmoisiksi kuin »sanoi ja nimesi» y.m. jopa katoovat toisinaan nämätkin lyhyet välilauseet, ja toiminta muuttuu, samoinkuin Eddassa, aivan draamalliseen muotoon, osoittautuen ainoasti puheissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät