Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Johannes kohotti vielä kerran silinteriään. Ja kuuli takanaan pidätettyä naurua, jonka hän arvasi johtuneen jostakin pisteliäästä sanasutkauksesta. Meitä häväistään, ajatteli hän. Mutta nauraa parhaiten, joka viimeksi nauraa! He saivat automobilin. Ja huristivat suoraa päätä kohti keskikaupunkia. Ymmärsitkö? kysyi hän hiljaa Liisalta. Luulen ymmärtäneeni.
Enhän voi tulla sinne! Tule sinä tänne. Ja joudu, minulla on niin paljon puhuttavaa! Mitä nyt niin paljon ja sellaisella äänellä? Kuule! HURMERINTA. Mitä? NEITI SALMELA. Etkö kuule naurua? HURMERINTA. Kuulen, ja olen kuunnellut jo kauan. Mitä se on? NEITI SALMELA. Lukevat »Kauppaneuvoksen härkää»! HURMERINTA. Sitä lukevat? NEITI SALMELA. Niin, nyt vasta!
Ja samassa hänen majesteettinsa näki hyväksi leyhäyttää viuhkaansa, salatakseen naurua, joka vastustamattomasti pyrki hänen kuninkaallisille huulilleen. Pieni tanssijatar huomasi, ettei hänellä ollut mitään sääliä odotettavana omain kärsimystensä tähden. Mutta hän oli päättänyt kostaa, ja hän oli hankkinut luotettavampia tietoja.
"Tiedätkö mitä, eukko, nyt taas ei ole kaikki hyvin," lausui ukko Lauri, "minä näin veden haltijan, hän purjehti ylöspäin Tunturijärvellä eilen illalla, huuhkain huuteli metsässä, niin että ääni kaikui juuri kuin jos joku ihminen olisi ollut veden hädässä; niin, kuului samallaiselta kuin silloinkin, kun Yrjö syöksyi koskeen ja hukkui meidän silmäimme edessä; tiedätkö mitä, semmoisen äänen minä kuulin metsässä ja sen jälkeen kuului naurua, ikään kuin pienet tontut olisivat nauraneet uppoavan hätähuudoille."
Jos sinä tietäisit, kuinka minä sinua...», mutta siihen se töksähti, teki kerrassaan typeräksi miehen, löi lautaksi, niinkuin ennen koulupoikana aineita kirjoittaessa, johon Antilla ei ollut taipumusta. Katsellessaan kynsiään kuuli hän kadulta reipasta astuntaa, naurua ja kiireisen kävelyn lyhytsanaista puhelua. Kaksi somannäköistä palvelijatarta mennä hiivasi alas rantaan päin.
Ulos linjasta, ulos linjasta tämmöinen turkin trumpu!" Voipiko nyt löytää sen typerämpää vertausta? Mutta ihmiset olivat niin sanomattoman hilpeällä tuulella, että nauru rähähti pitkin koko linjaa. Ja vaikka Sillfors olisi sanonut viilipyttyä pukinsarveksi, niin olisi se herättänyt naurua sittenkin. "Ulos tämmöinen trumpu!" toisti Sillfors ja mäiskäsi pytyn menemään alas mäkeä.
Samassa kiiruhtavat muut jäljestä ja koettavat tulta sammuttaa. Siinä syntyy paljon naurua ja paljon viatonta pilaa, varsinkin kun siihen ottavat yhtä suurella innolla osaa sekä vanhat että nuoret. Sammutuskokeita tehdään jos jollakin tavalla.
No, no rakas Tellheim, toivoakseni ette päästä asioita niin pitkälle. v. Teitä naurattaa, hyvä neiti. Valitan, etten voi nauraa teidän kanssanne. Miksi ei? Mitä teillä sitten on naurua vastaan? Eikö nauraenkin voi olla hyvin vakava? Rakas majuri, nauru saa meidät pysymään järkevämpinä kuin paha tuuli. Todistus on tässä silminnähtävänä.
Mutta saapuessaan lähelle taloa hämmästyi hän, kun kuuli sisältä naurua ja iloisia lasten ääniä ja kun hän vähän arveltuaan avasi oven, tuli sieltä vastaan suloinen kahvin tuoksu, ja hän näki hauskan perheen pöydän ympärillä, jonka paksulle liinalle päivä paistoi. He eivät olleet kuulleet hänen kolkutustansa.
Poistui vaan porstuaan, toi sieltä kimpun tuoreita varpuja, joista rupesi latomaan luutaa. Mutta Jukke tahtoi vaan yhä jatustaa Hannan kanssa. Tekeytyi ivallisen näköiseksi ja pilkallisesti virkkoi: »Näytä sinä sitä tuhatta markkaa minulle sitten kuin Antti tuopi», näpisti paksut huulensa visuun ja hymähti pilkallista naurua näyttääkseen, ettei hän usko sitä Antin tuhatta markkaa olevankaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät