Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. joulukuuta 2025
Sitte tänne tultuasi heitä hattusi naulaan, Ruvetahan vieretyksin, käsi pannaan kaulaan. Nurmikeot kesällä on kukkasia täynnään, Tämä tyttö, kaunis tyttö kasvoiltahan näyttää. Talon tyttö minä olen, siivo sekä vakaa, En ole maannut poikain kanssa, enkä vasta makaa. Pojat kovin koriana pitkin kyliä käyvät, Humalassa huutelevat halki yöt ja päivät.
Vihdoin siinä onnistunkin: Sharka! Da, sharka, nyökäyttää lähinnä istuva santarmi. Täten on välillemme rakennettu jonkunlainen yhteisymmärryksen silta, jota myöten voi vähitellen siirtyä tuttavallisemmallekin kannalle. Riisun takkini naulaan, avaan paidan hihani ja asetun penkille mukavaan asentoon. Oloni tuntisin jo aika siedettäväksi, ellei mielessäni yhä häämöttäisi ne kamalat käsiraudat.
Mutta ei kerjetty varsinaisesti tuumia mitään, kun Tuomas ja Matti tulivat kotiin. Matin silmät loistivat ilosta. Tuomaankin kasvoista näkyi jotakin erinomaista. Riisuessaan palttootaan ja pannessaan naulaan Tuomas virkkoi iloisesti: Tiedättekö, että me Matin kanssa lähdemme huomenna Amerikkaan!
Hän oli noussut sille ja asetti juuri avaimia naulaan, kun huone yhtäkkiä välähti valoisaksi ja jyräys, paljon kovempi entisiä, tärisytti ikkunoita. Jyrki hypähti vuoteeltaan. Inkeri tuskin uskalsi hengittää. Hän seisoi tuolilla ja puristi käsiään rintaansa vasten. Pimeys ympäröi häntä. Jyrki kuului taas heittäytyvän tilalleen. Mutta Inkeri ei uskaltanut liikahtaa.
Antti kun oli ripustanut palttoonsa naulaan naula oli messingistä, kahdella ruuvilla istutettu kiiltäväksi maalattuun seinään, ja vastapäätä oli peili vältti hän katsoa Pekkaan ja tervehti hyvin kylmästi vanhoja naisia, vaikka nämä olivat hyviä tuttuja hänen kotonaan.
Mutta ei kuitenkaan virkkanut mitään, nauraa myhähti vaan sille mielensä viittaukselle, meni kammariinsa, pisti pyssynsä naulaan ja istui kirjoituspöytänsä ääreen. Mutta Manti, Matti ja Kaisu tulivat koulusta, menivät perheen pirttiin ja siellä saivat käsiinsä sen ammutun haukan.
Koko matkan kulki hän kuin unissaan, että vasta kotiin tultuaan kun hän pani nuttunsa ja hattunsa naulaan, tunsi itsensä hikiseksi ja hieman huohottavan. Tapani kun näki että Marialla on suu auki kysymään matkan uutisia, niin jo istuessaan sängyn päälle sanoi: "Siellä oli yksi insinööri, joka tahtoi minua ei vähemmän kuin apulaisekseen."
Kun vihdoin sangen suurella vaivalla, useiden turhaan menneiden kokeiden perästä, sain toivomani ilokalun niin valmiiksi, että se oli vain kieliä vailla, uskalsin iloni hurmeessa tuoda kalliin esikoiseni, isäni poissa ollessa, äitini näkyviin. Asetin sen kunniapaikalle, tuvan peräseinällä olevaan naulaan. Vaan samassa saapui isäni kotia.
Etkö sinä ole nähnyt kirjeistäni, että saattaa sillä hoidolla terve ihminen lihoakin? sanoi Mikko päällysvaatteita riisuessaan. Saatuaan naulaan päällysvaatteensa lähti Mikko ojennetuin käsin tulemaan Aunon luokse ottaakseen Matin syliinsä ja sanoi: Lihonutpa tuo on Mattikin, ja ethän tuota ole karvakato sinäkään.
Ja tuosta ma tulin tuntemaan, että rikkaat on rakkaampia.» TOPRA-HEIKKI. Ole vai, semmoisiinko minä olisin joutunut. Eikö meillä ole tässä tosi edessä, taikka saamme panna hampaat naulaan. KUNNARI. No, heikkari, elähän suutu. Minä olen jo totinen kuin vastarannan kiiski. TOPRA-HEIKKI. Joko olette ensimmäisen nälkänne sammuttaneet? MIKKO. Sen verran ainakin, että kuunnella saatamme.
Päivän Sana
Muut Etsivät