Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
HELENA. Vaikka en ikänäni miestä saisi, en hänestä sittenkään huolisi. "Piiput, piiput, piiput ja rassi, Tulukset ja tupakkimassi. Tule tule, tule, naapuri tänne. Tala; lala, tala lala, Tala lala lala." ANTTI. Sielläpä hän juuri tuleekin. HELENA. Joko taas! Päivää! Onko Paavo lavolla? ANTTI. Tääll' ollaan. Tul' sisään vaan! Tul', tul', sanoi Tammelainen härkää. Tikk neesan i poron, poron.
»Siinä sinä olet oikeassa», sanoi Witt. »Se olisi kyllä parasta.» »Ja jos se tuleekin vähän maksamaan meille, niin samantekevä», sanoi Swart. »No, hyvästi sitten, herra Henrikki! Kiirehdi nyt, naapuri, jotta pääsemme lähtemään!» He menivät ja pian istuivat he postivaunussa.
Sinä ehkä olisit voinut kuolla pelkästä ilosta!» »Niin pahasti, luullakseni, minulle sentään ei olisi käynyt», sanoi eukko. »Mutta ettekö tahtoisi tulla minun kanssani vähän tänne syrjemmä, naapuri? Minulla olisi kana kynittävänä teidän kanssanne», sanoi hän lukkarille, vetäen hänet mukanaan tuvannurkkaan.
Vahdin luota se lensi taas ukon napille, ja tätä peliä se yhä pitkitti, ikäänkuin haluten oikein kiusata heitä kaikkia ja tehdä heistä pilaa. Kissa kehrää, koira murisee, ukko Swart mutisee, turilas surisee ja niin kului kokonaiset kolme tuntia. Kun nyt taas oli ukko Swartin vuoro ja hän irvisteli ja väänteli suutaan, astui hänen naapurinsa, ukko Witt, tupaan. »Päivää kans', naapuri!
Olkoon Kolkkikin jos kuinka viisas, vaan kyllä minäkin tiedän; minä olen semmoinen mies minä", sanoi Rehkonen rehennellen. "Mitäs ne olisivat? Voi sanokaa naapuri kulta!" kysyi Kirri hätäisen toivovasti. "Ensimäinen keino on se, että varastatte Martilta perintökuitit ensimäisen vaimovainajansa jälkeen ja poltatte ne, ett'eivät ne tulisi missään tapauksessa Martin kynsiin.
"Niin wiisas o-on olewinaan, e-eikä y-ymmärrä se-se-sen wertaa", sanoi juopunut Matin matkatoweri pilkallisesti, sillä hän sattui olemaan siinä lähellä, kun Matti haastoi rautatienpalwelijan kanssa. Tätä änköttäissään oli Matin pisteliäs naapuri kaatua silmälleen.
Sitten hän astui oven luo ja aikoi mennä, mutta pyörähti puoleksi takaisin. »Olisi mulla jotakin sanottavaa sinulle, naapuri, mutta...» hän yritti katsoa syvälle Vennun silmiin. Vennu kiinnitti tarkkaavaisuutensa häneen. »Uskostako, vai?» »Siitäpä juuri.» Kasari huokasi raskaasti ja katsoi melkein rukoilevasti Vennua silmiin.
"Olen ma kuullut puhuttavan yhdestä vanhan ajan sepästä, jolla vaan oli yksi silmä", virkkoi Heikki. "Minulla niitä tosin on kaksi, mutta ne molemmat edessä, niin etten tietysti voinut nähdä mitä sinä takanani toimittelit, naapuri."
Näytti niinkuin päättänyt hän oisi Ei vaan päivän matkan, mutta myöskin Elämänsä pitkän vaelluksen; Vaivalla hän kohden tulevaista Nosti silmänsä ja lausui: "Vieras, Veikko, naapuri, sä, jonka silmää Kuolon varjo sokaissut ei ole, Niinkuin minun, sano, näitkö näillä Seuduin vaimoa sä; ruhtinamme Talon suloista ja lempeätä, Oi, vaan onnetonta puolisota?
'On, on ... paljonkin parempi on ... nyt on hywä, mutta annasta wielä siitä pullosta', sanoin minä ja ojensin käteni pulloa wastaan=ottaakseni. Naapuri antoi pullon. Sen saatuani kallistin minä siitä niin paljon, että suuni tuli täyteen kuin puhuttu rakko. 'Kas niin! Nyt se tepsii mies hänestä tulee kuin tuleekin.
Päivän Sana
Muut Etsivät