Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025


»Pojat lähtivät karkuun ja hevonen jäi tuohon makaamaan kuin ahma.» »Korjataan se pois! Mäsäksihän se muuten ajetaan. Hoi!... no ottakaa kiinni, mitä te siinäKasari tarttui hevosen päähän ja rupesi ylös ajamaan. Mutta joko se oli vahingoittanut jalkojaan taikka oli se niitä omituisen luontoisia hevosia, jotka, kun kaatuvat, eivät yritäkään nousta ylös.

Silloin tarttui kaksi miestä hänen käsivarsiinsa. »Tules katsomaan tänne!» »Mitä?» »MitäKöpi vietiin isänsä viereen. Tämä makasi kipeästi valittaen selällään sammalten päällä. Joitakin katkonaisia sanoja sai hän sanotuksi, mutta kova pistos seurasi aina joka yritystä. Kasari oli asettanut hänet makaamaan paikkaan, mihin nyt täydellä terällään loistava kuu loi kirkasta valoa.

Ei kukaan ehtinyt estämistä ajatellakaan, hyvä oli kyllä, kun alta pois pääsi. »No pääsivätkö ne menemäänkysyi Kasari, joka nyt juosten tuli paikalle. »Kysyä tätäeräs vahdeista melkein itkusuussa vastasi. »No voi... Miehet, menkää nyt edes neljä kappaletta tuonne eteläpuolelle... Taikka ei sittenkään! Parempi on, että ollaan täällä kaikin ottamassa vastaan. Mutta entäs tuo hevonen

Naapureille ei tehdä täällä mitään. Te olette varastaneet häneltä lampaan kuin siat, ja hän on vaatinut siitä maksun kuin mies. Ilman minua olisi Kasari ottanut sen teiltä pakolla. Sellaisia miehiä tällä kulmalla kasvaa. Istu, KasariVennun äänessä oli tuskin huomattava imartelun vivahdus. Kasarin suu vääntyi hiukan hymyyn.

Köpi ei ollut virkkanut sanaakaan, ennen kuin isä mainitsi kotiin viennistä. »No onpa täällä hevonen.» »Joutaako sekysyi Kajari ivallisesti. »Mikäs siihen nyt...» Meni hymyyn pojan suu. »Auttaako? Mikäkö siihen nyt auttaa? Ei mikään. Eikä siihenkään, että sinut viemme mukana», sanoi Kasari. »Jos tulen. Eikä siitä tuosta nyt vielä kuoleEi häntä nyt sentään naurattanut.

Viisi niistä muista joukoista, kun tuon kanssa nyt noin kävi», sanoi Kasari korjaten hiukan paarinaisaa olallaan. »Sitä paitsi tarvitsee tässä apumiehiäkin, jos niitä ilkiöitä sattuu vastaan tulemaan, niin mitäs me voimme kantaessamme ketään päältämme torjuaTästä oltiin yksimielisiä ja päätettiin lähteä pois. Kun taas lähdettiin käymään, kompastui yksi kantajista, että oli vähällä kaatua.

Suutari Erkki, joka uskollisesti oli pidellyt Köpiä, heitti tämän irti. »Mene mihin tahdot, kyllähän kiinni saadaanhuudahti hän, ja tarttuen kantopaariin lähti Kasarin kanssa kantamaan Hermannia. »Jos sinussa olisi hiukankin ihmisyyttä tallella, niin tulisit olemaan isäsi kanssa nyt, kun kuulet äänistä, että tässä tulee uusi yhteenotto», huusi Kasari.

Sitten hän astui oven luo ja aikoi mennä, mutta pyörähti puoleksi takaisin. »Olisi mulla jotakin sanottavaa sinulle, naapuri, mutta...» hän yritti katsoa syvälle Vennun silmiin. Vennu kiinnitti tarkkaavaisuutensa häneen. »Uskostako, vai?» »Siitäpä juuriKasari huokasi raskaasti ja katsoi melkein rukoilevasti Vennua silmiin.

»Joko sieltä nyt?...» huudahti Kasari. He jättivät hevosen, jonka nyt olivat murroksesta selvittäneet, tielle, ja riensivät toisten joukkoon. Ratsastaja huomasi vahdit saavuttuaan noin kymmenen sylen päähän. Hän päästi huikean kiljahduksen ja antoi suitsivarsista hevoselle. Se tunki empimättä miesjoukkoon. Miehet väistyivät ja kokivat kangillaan lyödä.

Istu Kasari.» »Minä en istu», virkahti Kasari ja kurkussa loksahti ikään kuin olisi tahtonut ottaa kiinni sanan, jota aikoi sanoa. »Nyt aseettomana minä olen kyllä teidän armoillanne, teitä on viisi ja minä olen yksin. Mutta minä olen tullut tänne oikealla asialla ja tiesin, että sellaisissa asioissa ei auta muu kuin kirves.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät