United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näytänkö minä siltä, ett'en tietäisi, mitä pitää uskoa, mitä ei.» Simo nousi istumaan. »Miksi emme uskoisi tulevan Ruotsista apua, jota on jo niin kauan luvattu?» Aabel irvisti. »Se lupa on jo niin vanha, että se on ehtinyt mädätä ennen toteutumistansa. Kymmenen vuotta sitte, sodan alussa, kun koko meidän sotaväkemme vietiin täältä pois, silloin jo luvattiin apua Ruotsista.
Nuorukainen tirkisteli tunnottomasti eteensä. Taltu, Frans: luuletko sinä, että minä vähemmin rakastan sinua sentähden? Etkö sinä luule, että onnettomuus on tehnyt sinut pojakseni? Katso minuun, Frans: näytänkö siltä, kuin minä sinua vihaisin? Sinä näet itse, ett'en minä taida sinua auttaa ... että Jumala on niin asettanut, että sinun täytyy... Kuolla! niin mutisi Frans.
LIISA. Tuleehan täällä tiedämmä tanssiakin, vai kuinka, Johanna? JOHANNA. Tanssia saatte niin paljon kuin haluttaa. Risto on käskenyt Hakalan Jannen tuomaan viulun mukanaan. LIISA. Sepä vasta hauskaa. Minun jo varpaitani kutiaa hyppimisen innosta. Näytänkö teille, kuinka vanhaa piikaa tanssitaan? Antakaahan vähän tilaa.
Niin, ranskalainen miehesi; minä en tarkoita veljeäni. Muutoin, siinä tapauksessa että kenties olet sen jo unhottanut ja koska hän vielä elää, voin minä kirjoittaa hänelle ja pyytää häneltä tietoja asiasta. Kylmät hikipisarat kihosivat mylady'n otsalle. Sinä lasket leikkiä, sanoi hän kolkolla äänellä. Näytänkö minä leikinlaskijalta? kysyi parooni, nousten istuimeltansa ja peräytyen askeleen.
Niin no, kun sinä otit tuon palasen, niin minä vähän naurahdin ja sanoa tokaisin: Hilmalla on ruokahalu kuin hevosella. HILMA. Niin, ja oliko tuo kauniisti sanottu, mitä? Varsinkin kun mamma ja Reetta olivat saapuvilla. ONNI. Ei, tuhmastihan tuo oli minulta, mutta HILMA. Ja näytänkö minä sitten minkäänlaiselta suursyöjältä? Luulenpa, ettei minun vartaloni ole sen ONNI. Ei suinkaan.
Sganarelle. Pitäisikö minun luopua päätöksestäni? Mistä te, herra Jeronymus, olette sen luulon saaneet, ettei minun pitäisi ajatella avioliittoa? Iästäni vähät! Katsotaan itse asioita, millä kannalla ne ovat. Löytyykö sitä kolmen-kymmenen vuoden vanhaa miestä, joka näyttäisi verevämmältä ja vahvemmalta kuin minä? Eikö jokainen jäseneni ole niin notkea, ja liiku niin keveästi kuin liikkua taitaa, tahi näytänkö semmoiselta, joka matkalla tarvitsee vaunuja ja rattaita, eikä jalkaisin pääsisi perille? Eivätkö kaikki hampaani ole vielä ihan terveet? (näyttää hampaitansa). Enkö minä syö neljä veroa päivässä, ja kellä voipi olla terveempi kuin minulla? (Rykii)
Nyt olen minä mielestäni niin mustaksi muuttunut, että pienin papinpaikka Suomen synkimmässä sydänmaassa on liian hyvä minulle. Sano: onko elänyt koskaan niin suurta rikollista? MAUNU TAVAST. Minä. Minä olin sinua paljon rikollisempi. Ja sano: näytänkö minä mielestäsi nyt rikoksentekijältä? OLAVI: Ikuinen kauneus säteilee sinun kasvoiltasi. Mutta mitä tarkoitat...?
Ah, sitte vannon minä taivaan ja kaikkein sen pyhien kautta, että sitä tuntoa minä toivoin kaikkein vähimmin teissä herättäväni. Näytänkö minä niin peljättävältä? Ja luuletteko, ettei syvimmän kunnioituksen elähyttämä sydän teidän viehättävään sukupuoleenne voi sykkiä munkkikaapunkin alla?" Samassa antoi hän Appellonalle salaisen merkin, ja hän läheni ovea, vaikka verkalleen.
ONNEN HERRA. En, en lainkaan. Näytänkö minä siltä? Pojat, ei teidän tarvitse pelätä. Ei kapteeni ole vihassa, se oli vain leikkiä. Tulkaa pois, kapteeni antaa teille lakerirahaa. ONNEN HERRA. Niin, tulkaa vain pojat tänne, minä annan lakerirahaa. Pojat nouseskelevat laivasta. ONNEN HERRA. Kuka teistä on kapteeni? KALLE. Minä olen kapteeni. ONNEN HERRA. Minä annan rahan kapteenille.
Martta piti brovninkia akkaa kohti ja sanoi: »Pakenetko vai näytänkö yhden kumman kerralla. Teiltä koirilta ei ihmiset ole nimensä arvoisia.» Akka syöksähti oveen, löi oven kiinni ja oven takana mennessään sanoi: »Ampiaispesällepä minä satuin.» Samassa nähtiin akan melkein juosten mennä huntostavan Kenttään päin, helmat edestä melkein polvien tasalle kohotettuina.