United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !


No, mutta sanokaa nyt, kuka on se tyttö, jonka aiotte puolisoksenne ottaa? Sganarelle. Dorimena. Jeronymus. Tuoko nuori sukkela Dorimena, joka aina on niin sievästi puetettu? Sganarelle. Se. Jeronymus. Herra Alkantor'in tytär? Sganarelle. Juuri se. Jeronymus. Ja sisar eräälle Alsidakselle, joka on ymmärtävinänsä miekan käyttämistä? Sganarelle. Aivan niin. Jeronymus. No nyt on lempo! Sganarelle.

Kas sepä oli viisas neuvo! Sganarelle. Kah, herra Jeronymus! teidät tapaan aivan odottamattani; olin juuri tulemassa teitä tervehtimään. Jeronymus. Ja mitä varten, jos kysä saan? Sganarelle. Ilmoittaakseni teille jotakin joka minulla nyt on mielessä, ja kysyäkseni teiltä siihen neuvoa. Jeronymus. Hyvin kernaasti.

Ei mikään ole niin hupaista kuin tämmöinen elämä; ja minä annan teille sen neuvon, menkää avioliittoon, niin pian kuin suinkin voitte. Sganarelle. Oikeinko todella? Kehoitatteko minua siihen? Jeronymus. Epäilemättä. Paremmin ette voisi tehdä. Sganarelle. Totta toden edestä, oikein olen hyvilläni, että niinkuin rehellinen ystävä, annoitte minulle tämän neuvon. Jeronymus.

Näin muodoin olette te, herra Sganarelle, oman tunnustuksenne jälkeen, noin kahden- eli kolmen-kuudetta vuoden vanha mies. Sganarelle. Kuka? Minäkö? Se ei ole mahdollista. Jeronymus. Miksikä ei? Ja paitsi sitä, sen sanon teille vapaasti, koska itse vaaditte minulta lupausta puhuani teille kaikki suoraan, että naiminen ei sovi teidän miehellenne.

Kumma, kuin se tauti tähän aikaan paljon vaivaa ihmisiä; vaan avio-miehenä pääsette kaikista taudeista. Hyvästi! Minä oikein ikävöin kunnollisia vaatteita, päästäkseni näistä repaleista. Arvattavasti ostatte te minulle kaikkea; heti lähetän kauppiaita luoksenne. Viides kohtaus. Jeronymus, Sganarelle. Jeronymus. Oikeinpa hyvästi sattui, herra Sganarelle, että vielä teidät täältä tapasin.

Ei muuta kuin sanokaa vaan, mikä se asia on. Sganarelle. Vaan edeltäkäsin ja ennen kaikkea pyydän, älkää ollenkaan imarrelko, älkääkä säälikö minua; vaan sanokaa ajatuksenne suoraan, koristelematta. Jeronymus. Sen teen koska niin tahdotte. Sganarelle. Ei ole mikään niin ikävätä kuin se, että ystävä ei puhu totuutta. Jeronymus. Se on tosi. Sganarelle.

Sganarelle. Rakastan kyllä; ja isältänsäkin jo olen häntä vaimokseni pyytänyt. Jeronymus. Oletteko jo pyytäneet häntä isältänsäkin? Sganarelle. Olen. Tämä naimis-kauppa tulee päätettäväksi jo tänä iltana, minä olen sen luvannut. Jeronymus. No, niin tehkää hyvin, minä en virka tähän sanaakaan.

Mitä sanotte siitä? Jeronymus. Hyvin sopiva morsian! Toivotan onnea! Sganarelle. Enkös tehnyt oikein, että valitsin juuri tämän tytön elämänseuralaiseksi? Jeronymus. Aivan oikein. Voi kuinka te tulnette onnelliseksi! Kiiruhtakaa vaan! Sganarelle. Näin puhuessanne te enennätte iloani. Kiitän teitä neuvostanne ja pyydän teitä tänä iltana saapumaan häihini. Jeronymus.

Minä tapasin kulta-sepän, joka oli kuullut mainittavan, että te etsitte kaunista sormus-kiveä lahjoittaaksenne puolisollenne, ja pyysi minua puhuttelemaan teitä puolestansa sekä sanomaan että hänellä on kaupan semmoinen maailman parain kivi. Sganarelle. Herranen aika! Eihän sillä niin kiirettä ole! Jeronymus. Kuinka? Mitä tämä tahtoo sanoa?

Mutta minä, minä olen lujasti päättänyt ottaa puolison; en ollenkaan voi tulla naurun-alaiseksi ottaessani vaimokseni sitä tyttöä, jota nyt omakseni pyydän. Jeronymus. Ahaa, no se on eri asia; ette ole tästä minulle virkkaneet mitään. Sganarelle. Se on semmoinen tyttö, joka on aivan mieleiseni, ja jota minä rakastan kaikesta sydämestäni. Jeronymus. Rakastatteko häntä kaikesta sydämestänne?