Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


" Tatjana Vasiljevna vainaja oli, niin Jaakko kertoi minulle seisoessaan kädet selän takana ovella: kaikessa sangen järkevä, eikä tahtonut saattaa isäänne häpeään. Kuinka minä sopisin teidän puolisoksenne? mikä aatelisneiti minä olen? sanoi hän, minun läsnäollessani hän sen sanoi. Tatjana ei ollut edes tahtonut muuttaa meidän luoksemme, vaan oli yhä asunut sisarensa luona Asjan kanssa.

VOITTO. Liisa! en sitä saa enää hillityksi! Suostutteko ottamaan minut puolisoksenne, joka teitä kunnioittaisi, rakastaisi ja vieläpä käsillään kanteleisi. Voitto! tätä en odottanut te siis tahdotte? VOITTO. Sekä tahdon, että toivon! Ja jos te suostutte, olen onnellisin kaikista luoduista! KUSTAA. Ahaa! Tuoko se olisi pää-asia. LIISA. Nouskaa ylös! Mitä täti sanonee?

"Niin; koska olette minulle tarjonnut kaikki muutkin omaisuutenne, rikkautenne, sydämmenne, henkenne, niin yksinkertaisesti seuraa siitä myös, että te koroitatte minut puolisoksenne. Siis, sanokaa nyt, prinssi, milloin olette määränneet häämme pidettäviksi?" Prinssi hämmästyi aivan, kuin olisi hän saanut kärmeeltä piston. "Häämme?" lausui hän ihmetellen.

No, mutta sanokaa nyt, kuka on se tyttö, jonka aiotte puolisoksenne ottaa? Sganarelle. Dorimena. Jeronymus. Tuoko nuori sukkela Dorimena, joka aina on niin sievästi puetettu? Sganarelle. Se. Jeronymus. Herra Alkantor'in tytär? Sganarelle. Juuri se. Jeronymus. Ja sisar eräälle Alsidakselle, joka on ymmärtävinänsä miekan käyttämistä? Sganarelle. Aivan niin. Jeronymus. No nyt on lempo! Sganarelle.

Seuratkaa minua, mutta varovasti ja maltilla. Hillitkää rohkeuttanne ja luottakaa minun varovaisuuteeni siten saan kiitollisuudenvelkani maksetuksi, ja te saatte kreivittären puolisoksenne. Tulkaa jäljessäni!» »Kyllä tulen», sanoi Qventin paljastaen miekkansa; »mutta samassa silmänräpäyksessä, kun huomaan vähimmänkin kavaluuden merkin, lentää pääsi kolmen kyynärän päähän rungostaan

Toivoisittekohan itse puolisoksenne naista, joka seuraisi hiljan mainitsemaanne sääntöä? Voisitteko rakastaa neitoa, jonka povesta harkitsematon tunne, huomispäivän huolista häiriintymätön nuoruudenilo, viaton mieli olisivat saaneet väistyä luonnon järjestystä kammoovan kurjan pelon ja kylmän harkinnan tieltä, mitenkä muka hän saisi perustaneeksi niin kutsutun onnensa?

Te ette kuitenkaan voisi antaa papin vihkiä itsenne yhteen lapseni kanssa; te voisitte vaan ottaa hänet puolisoksenne vasemmalla kädellä vaan minä", hän hillitsi hänessä nousevan kiivastuksen ja lopetti, "minä olen kunniallinen, vaikka halpasäätyinen, porvari, ja näkisin tyttäreni mieluummin minun säätyiseni porvarin epäilemättömästi laillisena aviopuolisona, kuin kuninkaankin, annas olla vaikka lailliseksi myönnettynä jalkavaimona".

Jacobi teki sen säihkyvin silmin. Hänen ylhäisyytensä tarttui Louisen käteen sanoessaan: «onnittelen teitä että saatte puolisoksenne erään paraimpia ja rehellisimpiä ihmisiä, joita tunnen! Minulle on rakasta saada itse sanoa se Jacobin morsiamelleYstävällisesti, mutta läpitunkevasti hän siinä tarkasteli häntä ja suuteli hänen kättänsä.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät