Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Täytyy ihmisten siellä olla suurempia ja suurempia suurempia myös asiat, joittenka eteen siellä saa harrastaa. Ja minä en koskaan tahtoisi elää pienemmän hyväksi, kuin saattaisin elää jonkun suuremman harrastuksen eduksi. Tiedätkös, olen aina ihmetellyt, että sinä olet voinut pitää minusta, joka olen aivan kaikkein muitten kaltainen". Minä naurahdin.
Kun samassa selveni, että äiti oli vaan tahtonut laskea leikkiä kanssani, niin en voinut olla hänelle vihainen. Sen sijaan naurahdin itsekseni ja tulin siihen päätökseen, että olin ollut oikea puupää siinä asiassa.
Hain taskuistani eikö löytyisi niistä kultarahoja joitakuita; luin niitä ja naurahdin. Olin jättänyt hevoseni ravintolaan, minua hävetti palata sinne, täytyi ainakin vartoa päivän laskua, se oli näet jotenkin korkealla vielä. Heittäysin lähimpäin puitten siimekseen ja aloin nukkua. Nukkuessani näin ihania unia; tiesi mitä utukuvia leijaili ilmassa.
Oli kuin ne olisivat painuneet vielä syvemmälle kuoppiinsa ja ne paloivat siellä kuin kaksi pientä uunia ne paloivat syvällä kuopissaan poroksi, ja minä vain ajattelin itsekseni: Kunpa ei Bratt näkisi hänen silmiään Mutta hän oli varmaankin nähnyt ne. Jollette ole sitä ennen miestä tappanut. Minä naurahdin: Sitä ennen en, vastasin minä. Mutta tietysti se on mainiota, sanoi Bratt.
Niin no, kun sinä otit tuon palasen, niin minä vähän naurahdin ja sanoa tokaisin: Hilmalla on ruokahalu kuin hevosella. HILMA. Niin, ja oliko tuo kauniisti sanottu, mitä? Varsinkin kun mamma ja Reetta olivat saapuvilla. ONNI. Ei, tuhmastihan tuo oli minulta, mutta HILMA. Ja näytänkö minä sitten minkäänlaiselta suursyöjältä? Luulenpa, ettei minun vartaloni ole sen ONNI. Ei suinkaan.
Rabbiini olisi välttämättömästi tahtonut saattaa minua toista tietä ulos, mutta väitin voivani eksyä oudoilla kaduilla ja lähdin samaa tietä kuin olin tullutkin. Ulkopuolella porttia seisoi ystäväni. »Olipa hyvä, että palasit.» Hän katsoi kelloaan. »Jos olisit vielä kolme minuuttia viipynyt, niin olisin murtautunut sisään.» »Hyvä ettet murtautunut», naurahdin. »No, kuinka kävi?» »Erinomaisesti.
Usein tunnen kiitollisuutta siitä, ettei minulla ole lapsia, vaikka rakastankin lapsia. Ja jos menisin naimisiin, en uskaltaisi ajatellakaan lapsia.» »Se epäilemättä on huonoa oppia», huudahdin. »Sen tiedän», sanoi hän surullisesti. »Mutta se on välttämätöntä. Minä olen kumousmies, ja se on vaarallinen ura.» Minä naurahdin epäilevästi.
Päivän Sana
Muut Etsivät