United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei sinusta kuuna kulloisna päivänä tule henkesi elättäjää, vaan olet aina liikana hirtenä meidän huoneessa". Risto oli tullut sillä välin myös sisään ja nähtyään vaihdokkaalla vaskisen napin paidan rinnassa, alkoi hän tinkiä sitä itselleen. Kissa-Kerttu käskikin Jerikon antamaan sen Ristolle. "Mutta mitäs isä sitten sanoo", rohkeni vaihdokas muistuttaa?
Hän on kuin luojansa huvitöitä, hänen hienoteräisimmällä veitsellään vuoleskeltu, ja aine on otettu mehevimmän puun terveimmästä kylestä. Hänen vierellään on vanhahko herra, napin lävessä kunnialegionan rusetti ja päässä korkea hattu kiiltävää silkkiä. He nousevat pois. Kuinka hän taitavasti kulettaa itsensä vaunun ahtaassa käytävässä, muiden polvien lomitse.
Sill'aikaa rupesi Eerikki sorvaamaan tuota pois nakattua puupalasta ja teki siitä pienen teevadin kokoisen komean napin. Hänen tuntematon ystävänsä katseli nappia mielihyvin ja kysyi: Osaatko sorvata? Aina vähän, vastasi poika, ja samassa hän tekaisi siron imukkeen. Mies tuli yhä tyytyväisemmäksi ja kysyi: Osaatko olla vaiti?
Eiwätkö tunne kenen ansio se on, että saawat kaduilla waikka sydän=yöllä käwellä rauhassa ja yhtä huoletta kuin omissa huoneissaan; eiwätkö tunne, että jos minä pitäisin yhden ainoan napin auki tässä wirka=takissani, se woisi panna wapisemaan koko kaupungin.
Niin no, tietysti aamupäivät koulussa, ne olivat enemmän kuin säännöllisiä, ne olivat yksitoikkoisia. Mutta illatkin. Tuossa päivällisen syötyään hän puki vanhan nukkavierun palttoonsa ylleen ja katseli silloin aina melkein hämmästyneenä sitä yhtä napin kohtaa, johon ei ihmeeksikään itsekseen ilmestynyt nappia, mutta pysyipä tuo reuhka päällä niine nappeineenkin.
Ukko katseli kauvan niitä kenkiä kaikilta puolilta ja näpin kanssa tunnusteli niitä punasella nahalla kantatuita varsien suitakin. Viimein hän hymyillen sanoi: "Otan minä teiltä lahjana enkä palkkana." "No, sitten lähdetään harjakaisryypylle", sanoi Tapani iloisesti ja lähti muorin kamariin.
Ja ketä neiti haluaisi tavata, jos saan luvan kysyä? sanoi hän koettaen muka nähdä ensimäisen napin seutuja ihan oman leukansa alla, ja siksi venytti huulensa kovasti eteenpäin. Jos muistatte, sanoi Helena, oli kerran kysymys eräästä Henrik Lehtosesta, joka on kotiseudultani. Jaha. Se käy laatuun. Tirehtöri avasi luettelokirjansa. Aivan oikein. Henrik Lehtonen, tappelusta. Kyllä minä muistan.
Totta puhuen ei hänellä ollutkaan toista pukua, ja sitäpaitsi se sopi, kuten hän itse sanoi, vaikka kuninkaalle ja sentähden oli siitä pidettävä kuninkaallista huolta. Nähdessäni, miten huolellisesti hän nyhti langat pois siitä, mistä oli napin leikannut, aloin pitää hänen lahjaansa arvokkaampana. Hän oli vielä täydessä puuhassa, kun kuulimme Mr Riachin huutavan meitä pyytäen päästä puheille.
Vaihdokkaan mieli kävi napin tähden vielä surullisemmaksi entistänsä ja hän tuumaili: "minun äitini on jo kirkon haudassa."
Sen sijaan, että hänestä olisi tullut sotamies, talonpoika tai käsityöläinen, pantiin hänet kuudentoista vuotiaana kouluun ja hän oli kuudenkolmatta ikäisenä ehtinyt niin pitkälle, että nipin napin pääsi ylioppilaaksi. Nyt hän oli jo kolmenneljättä vanha, vankka ja lujakourainen, mutta edistyminen opin tiellä sujui häneltä huonosti. Leo pystyi vaikka mihin, paitsi lukemaan.