Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Kansassa kulki nimittäin se luulo, että rutolla oli oma lähettiläänsä, kalpea, salainen mies, jonka se lähetti kulkemaan läpi maan. Minne ikänä tämä ilmestyi, sinne rutto sijansa otti, ja joka silmin katseli tätä kalpeata miestä, hän imi katseellaan myrkyn vereensä. Mutta suntio oli vanha sotamies, hän pysyi paikoillaan ja kuiskasi vaan tytölle: "Käänny sinä poispäin.
Nyt olivat Gorvenal ja Dinas jälleen hänen vuoteensa ääressä, mutta kuningas Mark oli poissa, ja Tristan huokaili: "Totta on, rakas eno, että ruumiini nyt levittää vielä inhoittavamman myrkyn löyhkää kuin ennen, ei edes teidän rakkautenne voi enää voittaa inhoanne."
Jumalan nimeen; niin, ota vanha mies mukaasi, sen kanssa on hyvä kulkee, sanoi Matti. En ymmärtänyt mitä myrkyn vanhaa miestä hän tarkoitti. Kotona sain sitten tietää, mitä hän tarkoitti ja Matin opetus painui syvästi mieleeni. Hyvästihän ne meidän väet ensin nauroivat, kuu heille puhuin jutun palavitsasta.
Ei metsämiehen kieltä tää. Ken ensin Eränsä tuo, se juhlan sankar' olkoon Ja toiset kaksi häntä palvelkoot. Ei täällä myrkyn pelkoa; sen koti On ylhäisissä. Laaksoon tulen vastaan. Nuo lapset kuninkuuttaan eivät tunne; Ei luule Cymbeline, ett' eloss' ovat.
Apuun, tai murhaaja pääsee pakoon!» Huutaessaan hän painoi jalkapohjansa Glaukuksen rinnalle; turhaa varovaisuutta; sillä myrkyn vaikutuksesta ja iskun voimasta kreikkalainen makasi liikkumatta ja tajutonna, silloin tällöin vain kuului hänen huuliltaan katkonaisia, käsittämättömiä sanoja.
Onkos se lehmä sitte jo ihan varma? No niin kuin sanottu, niin jos onnistuu, niin lehmä ja paras on sinun... Mutta nyt vaan ei hellitä Myrkky! Hyvä isä kuitenkin ... sitäkin Myrkkyä! Ka ... no niin!... Luota vain Myrkyn sanaan... Vaikka rahan voimalla panee tää poika Luukkaan sinut naimaan.
Mieluisan jumal-juoman tuoksun sijalla tuntuu sen myrkyn kitkerä haju, mikä tuhansina pikku pisaroina välkehtelee piikkien kärjissä levittäen kiukkuaa ja vihaa.
Olenko siis konna, Näin Cassiolle oikotien kun neuvon Juur' onnen helmaan? Oppi helvetin! Kun perkeleill' on mieless' ilkein hanke, He hahmoss' enkelin meit' ensin kiusaa! Niin minäkin. Kun, näet, tuo kunnon hupsu Hädässään avuks Desdemonaa vaatii, Ja tämä kiusaa pyynnöllänsä miestään, Niin maurin korvaan valan tämän myrkyn: Ett' anomukseen syyn' on lihan himo.
KERTTU: Siitä asti kuin minä opin näkemään myrkyn ihmisten sydämmissä. GRANSKOG: Ja mitä te aijotte sillä tehdä? KERTTU: Mistä minä sen tiedän! Ehkä myrkytän minä itseni, ehkä jonkun toisen. Miten minua huvittaa. GRANSKOG: Kohtalo on ollut kova teitä kohtaan, Gertrud. KERTTU: Kohtaloa vastaan minulla ei ole mitään muistuttamista. Sen kanssa tulen minä aina toimeen.
Ens-hetkeksi tuost' aivan ällistyin, Mut, keinon keksittyä, selvennyin. Tein päätöksen työ seuraa päätöstä: Otinpa maljan ukon kädestä, Tuon maljan, joka silloin tulta hohti, Jost' ilkein myrkky ärsyttää mua tohti, Sen myrkyn paiskasin, kuin salaman, Silmille julman vuorenhaltian.
Päivän Sana
Muut Etsivät