Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. marraskuuta 2025
Ne luulisivat minua vanhaksi ja jättäisivät kukaties naimatta. Saatathan ilmoittaa tytöille, etteivät hiukset vielä ole ennättäneet päälakeesi kasvaa, neuvoi muudan. Sano vaan tytöille, että nuoruuden vallattomuudessa olet kuperkeikkaa heittäessäsi kuluttanut, ohjasi eräs. Kiitoksia neuvoistanne! murahti Jussi pala suussa.
Kohta kuin mummo astui kyökin ovesta sisään, venyi maalaisten naama pitkäksi, ja hyvin alakuloisina tervehtivät he mummoa, sanoen muudan joukosta: "Onhan täällä tätikin!" Toinen emännistä kysyi: "Kuinka jaksaa Priitta Stiina?" "Kyllähän minä hyvin jaksan, mikäs minua vaivaa! Vapaa ihminen, teen työtä ja syön ruokaa Suomen pääkaupungissa." Samassa käski mamseli vieraita sisälle.
Hän oli ottanut tänä aamuna kylän puodissa puheeksi, kuinka hän haluaisi itselleen tonttia. Ja silloin oli muudan mies siellä väittänyt ... kauppiaan päänpudistuksista huolimatta ... että maata alettaisiin kohdakkoin jakaa kaikille köyhille kymmenestä pennistä neliömetri. Sellaista maansaantia Kukkelman nyt ajattelee ... yrittäessään veistää hirttä.
Muudan pesi rannalla hikeä kasvoiltaan, lapset heittelivät Huskakivillä voileipiä ja munalukkoja järven pinnalle tahi kiusailivat äitejänsä jo avaamaan kirkkoeväitä. Kaikkialla kuului vilkasta ja tyytyväistä puhelun porinaa.
»Uupunut on ystävämme Viini hältä voimat vei?» Lausuu muudan kuollehesta. Petrus Valdo vastaa: ei! »Ei, tään ystävämme luoja Tempas äsken sanoistaan, Kainaloilta kuuluivatkin Tuonoin tuumat huulillaan. Kurja nyt on valtakunta: Vaino kohtaa syyttömää, Paavi vainoo, juur' kun koitat Viettää uskon elämää.
Ma siinä kummeksuin, mi heitä kalvoi, näät vielä mulle syy ei selvä ollut laihuuden tuon eik' ihon kuivanehen? Kas, silloin päänsä syvyydestä silmät mua kohden varjo muudan käänsi, katsoi mua tarkkaan, huus: »Mik' on tää armo mulle?» En koskaan tuntenut ois kasvojansa; mut hänen äänensä toi ilmi mulle, mik' oli haihtunutta hahmossansa.
Muudan nuori huilunsoittaja istui unen ja viinin voittamana eräässä nurkassa. Poppeliseppele, joka oli kaunistanut hänen päätänsä, oli luistanut hänen otsaltaan ja peitti hänen kauniita kasvojansa, mutta huiluaan hän unessansakin lujasti puristi sormillaan.
Muudan vanha, kellertävä ja harmaahapsinen nainen, jolla oli ilkeät ja vähän luottamusta herättävät kasvot, mutta moitteeton esiintymistapa, tuli heille avaamaan. Hän myönsi, että mr Hyde asui täällä, mutta tämä ei sattunut olemaan kotona. Hän oli, kertoi nainen, tullut hyvin myöhään kotiin, mutta jo heti taas lähtenyt pois eikä häntä ollut sen jälkeen näkynyt.
Mielelläni jo lähdenkin täältä, sillä sieluni halaa viimeinkin rauhaa; rauhaa tahdon, mutta kumminkin toivoisin kuolevani isieni ja poikieni tavalla, tuntematta kalvavan taudin tuskia." "Mikäs ihme nyt koirille tuli, kun noin rupesivat haukkua räventämään?" lausui muudan naisista kolpitsan puolelta. "Eihän vain karhu karjaa vaanine", vastasi Katri.
Selvällä, vaikka hiljaisella äänellä tuntuivat nuo ihmiset siinä valoisassa pirtissä puhelevan keskenään, niinkuin kaikki olisivat olleet yhden talon väkeä, eivätkä näkyneet edes kainostelevan rovastiakaan. Tohtipa vielä muudan mies häneltä kysäistä, "eikös se tuo kokon poltto ole marttyyrien luiden polttamista ja pakanallista palvelusta ja huvia?"
Päivän Sana
Muut Etsivät