Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Ja jumala-raukat tuolla Kulkevat tuskia täynnä Lohduttomiin ikipitkiä teitään, Eivätkä kuolla voi, Vaan kuinka he kääntyy, On säihkyvä kurjuus. Mä ihminen, Mä mullassa syntynyt, kuolonlahjainen, En kauvemmin kaihoo. Yö rannikolla.
Meitä sa siunaa, Korkea, jotka sun kasvosi näämme, aika kun täyttynyt on, vuossatojen odotus, siunaa vainajat, jotka sun uskossas kuolohon nukkui, vainajat mullassa maan, jotka ei kasvojas nää, siunaa nouseva polvi ja myös suku syntymätönten, jotta sun voimastas voimamme kasvava ois, siunaa kättemme työ, jota äsken kahlehet kytki, aivoituksemme suo nousta sun korkeutees, miss' ovat viisaus, voima ja lempeys, oikeus yhtä.
Se, mistä valitat ei ole muuta kuin maallinen kuori, joka ympäröi kaiken elävän niin miehen kuin naisenkin; mullassa pitää kasvinkin kasvaa, kotelossa juuri pitää toukan kehittyä perhoseksi. Voitko todellakin olla niin sokea, että sinulta jää huomaamatta korkeampi ja jalompi elämä, joka ei milloinkaan missään kauniimmin kehity kuin rauhallisessa kodissa.
Onni tuhat kertaa suurempi on kannettavanani: elänhän nyt jotain varten! Heitä armaitani, lapsiani varten. Mitä tekisinkään enää terälehdilläni ja kauneudellani kaikella? Yksi huoli vaan, sekin rakas, koska heitä tarkottaa: En saa maasta ravintoa tarpeeksi kaikille, liekö vika mullassa vai juurissani.
Lienevätkö laamannilaiset kerta kuoltuaankin luulleet olevansa liian hyvät muiden kanssa samassa mullassa makaamaan, koska olivat rakentaneet itselleen oman erityisen hautansakin puutarhan kulmaan kallioon ... »niin, niin, minä kyllä tiedän, että se on tavallista Ruotsissa, mutta kyllä sitä ovat talonpojat kovasti kummeksineet ja paheksuneetkin...» Ruustinna se näin puhui sisarelleen professorskalle heidän viimeistellessään pukujaan...
Minun isänmaani on pirstattuna, ainoa poikani lepää maan mullassa, kaikki nuoruuden-ystäväni ovat poissa. Attila on ainoa, johon katseeni voi ilolla kääntyä, koska hän on ainoa, joka luulee minun ansainneen rakkautta sen hyvän tähden jota olen tarkoittanut. Olette nuori, ehkä ette ymmärräkään sellaista, mutta elämä sen teille opettaa.
Ja nyt taas astumaan alaspäin mullassa ja kivistössä polulle asti. Gunnar istui takan ääressä lepäämässä päivän työstä. Monta ajatusta juolahti hänen päähänsä kun hän istui tuossa, heittäen silloin tällöin oksaa tuleen. Mutta tuvassa oli niin rauhallista ja rauha kuvautui vanhuksen kasvoissakin; vaikka olivat surumieliset, oli niitä kumminkin hyvä katsella.
Minun taudin puhtini ei ole muuta kuin kuria, eikä minun parahimmat ystäväni uskalla tulla luokseni. Ennen kuin täällä virun kipeänä pahanilkisen vaimon armoilla, ennen tulkoon omakätinen kuolema!" Tuuli puhalsi valkean sammuksiin; huone tuli savua täyteen. Lents avasi akkunan ja katseli kauan ulos. Kettinkisepällä ei näy mitään valkeeta, hän makaa mustassa mullassa.
Kun seisoivat keskustelemassa tästä, tuli eräs mies juosta läähättäen mäkeä alas. Per nopeasti hävisi, sillä se oli Arne itse. Lakki oli pudonnut hänen päästään, kädet olivat veriset, housut ja takki mullassa ja savessa. "Kuinka sinun on käynyt?" sanoi Kari kun Arne heittäysi tuolille ja jäi sinne istumaan hengähtämään, "ja missä on toverisi?"
Tuosta se talo hävisi. Mitenkä se hävisi. Paloi. Missä on talonväki? Sikke ja Risto asuvat minun kanssani tuolla takamaalla entisten sysimiesten pirtissä. Missä ovat isäntä ja emäntä? Mullassa. Tuomas tunsi vanhastaan Pentin harvapuheiseksi. Hän oli nyt puhunut tavattoman paljon, ja Tuomas tahtoi jättää hänet rauhaan. Silloin juolahti hänen mieleensä taannoinen tapaus.
Päivän Sana
Muut Etsivät