Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Heidän tanssinsa keskeytyi sillä välin huoneesen tulleen isän taputuksista; "Bravo, sairas ja tohtori, bravo! Oikeinhan te tanssitte avec blessir, kuten viskaalin rouva sanoo." "Suokaa anteeksi," virkkoi Yrjö, "mutta Aina neidellä oli niin hauskoja muistoja eräistä tanssiaisista Helsingissä, ja kun minäkin olen suuri tanssin ystävä..." "Niin pistitte tanssiksi, aivan oikein.
Ne olivat pelkän ilon ja onnen päiviä, koko elämä näytti hymyilevän Svenille, toverien ja opettajain rakkaus ja ihailu ympäröi häntä, kaikilla oli poikkeuksetta vain hyviä muistoja hänen kouluajastaan ja vanhempain säteilevät kasvot ja ilonkyyneleet valoivat kuin lämmintä auringonpaistetta hänen ajatustensa ja tunteittensa yli, joista kaikki huoli ja levottomuus olivat karkotetut.
Mä onneni muistoja ääneti nautin ja silmillä armahan silmiä etsin vaan silloinpa nurmella rakkaan kummun nään orvokin suuren ja kalpeen. "Miks lie tuo kukkanen kalpea vallan? Kai Luoja sen siintävän kauniiksi loi?" "Siks' että sun vuoksesi vuosia itkein mä nurmikon kukkaset kyynelin kastoin, siks onpi se suuri ja kalvas".
"Mutta, mitä minä hupakko, enhän muista toivottaa lyyryllenne onneakaan; vaan se tulee pelkästä ihastuksesta, kun näin arvaamatta saan taas nähdä teitä; se, näette sen, herättää minussa niin hauskoja muistoja". Minä punastuin, ja sen huomattuaan jatkoi hän vaan: "muistanettehan tekin kuinka yhdessä tanssittiin lehtori Patelinin luona siellä oli niin sanomattoman hupaista?"
Minä tulen sitten, milloin tulen, aivan tietämättä. Päätös oli tehty. Anna Liisa lähti kotiinsa, mutta ei hänen mielensä ollut niinkään iloinen tästä isän antamasta avun toivosta kuin olisi luullut. Lapsuuden leikkipaikoilla on suuri viehätys, vaikka sinne olisi sekaantunut surullisiakin muistoja.
Me päätimme joka vuosi samana päivänä käydä samalla paikalla vanhoja muistoja elvyttämässä, vielä sittenkin kun toinen meistä on maan mustassa mullassa. Minä olisin sinulle hyvin vihainen, vaan kun tiedän, ettet ole mitään pahaa tarkoittanut, sanoi hän lähteissämme. Pahaa tarkoittanut... Voi jumalani! Minäkö saattaisin jotain sellaista edes ajatella. Näin oli varsinainen onnen aika alkanut.
Minä tahtoisin kertoa teille, mitä näen noiden kuuden haararadan alkupäissä, joita te tässä makuultanne katselette, ja verrata teidän kanssanne näitä muistoja. Saanko? Sanotaan neljän silmän näkevän enemmän kuin kahden. Minä puolestani sanoisin sen luultavasti riippuvan itse silmistä.
En voi vertailla entisiä nykyisiin, mutta sen voi huomata, että muistot elivät ja että muistoja kunnioitettiin ja että oli elävä pyrkimys ainakin koettaa pysyä sillä kannalla, johon oli päästy. Periaatteet ovat aikain kuluessa selvinneet, erimielisyydet tasaantuneet, oppi vakautunut.
Kylälle ei Jussi halunnut mennä, kotonakin oleskeli hän parhaasta päästä itsekseen, samoin töissä, milloin vaan tilaisuutta oli. Mitäpä hänellä kylällä olikaan, muuta kuin muistoja kurjasta nuoruudesta, alinomaisista näpistelemisistä ja varkauksista. Olipa vielä jäljellä vanha ikävä tunne, joka sanoi hänen huonommaksi, kuin muut, eikä tämä tunne kadonnut veljen talossakaan.
Herra de Tréville oli tällä hetkellä sangen uhkaavalla tuulella; kumminkin tervehti hän kohteliaasti nuorukaista, joka kumartui maahan asti, ja hän hymyili kuunnellessaan hänen tervehdyslauseitansa, joiden béarnelainen murre toi hänelle mieleen yhdellä kertaa hänen nuoruutensa ja hänen kotiseutunsa, muistoja, jotka saattavat hymyilemään miehen minkä ikäisen tahansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät