Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Minäpä tulen lähempää katsomaan ja näyttämään itseäni, että tunnetteko te minua ja minä teitä. PASANTERI. Kuka se on tuo poika? LETTO. Se on kippari Karihaara vainajan poika. PASANTERI. Nythän minä muistankin. Hän on ollut kauan poissa kotimaasta. LETTO. Viisi vuotta yhteen menoon. Liiverpuulissa hän tapasi meidät, kun lastasimme Itä-Intiaan.
Ka minäpä tämmöisessä vakavassa tapauksessa aina pelkään, jotta ei niiden tyttöjen sanaan ole luottamista... Ne ovat aina enemmän taipuvaisia kuin miehet. Kuka on, kuka ei... Etkös sinä ole? En. Se onkin oikein... Semmoisesta minäkin juuri pidän, sillä mitä se maksaa olla koko kylän helluna. Ei tästä seppä Junnuksesta tarvitse välittää... Tämä jo tietää kuitenkin, mutta ei tämä puhu.
Mutta minäpä olen sylkäissyt, uljastui siitä Vesa, nosti aivan kättään ja kehui: Ja pappa kun sitte rassasi sittä piippua, niin se huusi piioille, jotta kuka paholainen se on käynyt tänne vettä valamassa. Vesa oli nyt lopultakin sankari. Neuvottomana Esa katsoi häneen, ja Juntus potki takapuoltansa pystyyn.
'Minäpä kuulin', sanoi rouva; 'lastu antoi minulle tietää, mitä mieheni tarvitsee; vie nyt kiireesti kulmamitta hänelle! Mies nosti lastun maasta ja lähti juoksemaan kylän kautta työpaikalle, lastu toisessa, kulmamitta toisessa kädessä. Ja vastaantulijoille uhosi hän Englantilaisten muka suurta viisautta, kun he saavat lastutkin puhumaan.
Vaan minäpä puhun suuni puhtaaksi ja sanon että en luule hänen olevan terve, ja jos olisin hänen vaimonsa, niin oikein toden teolla pitäisin huolen siitä, että hän hoitaisi terveyttään, eikä rasittaisi itseään yli voimainsa, kuten nyt tekee. Parasta olisi, jos hän voisi saada vapautta ja matkustaa pois täältä joksikin aikaa."
Jos olisit vapaa, Liisi, hän sanoi, ettei sinulla olisi miestä eikä lapsia, niin veisin sinut mukanani maailmaa näkemään. Minäpä en lähtisi. Hupsu, miksi et lähtisi? En tulisi siellä toimeen. Minua vaivaisi kauhea koti-ikävä. Hän istui silloin jo laivan kannella, minä seisoin hänen edessään. Koti-ikävä? hän matki hienosti hymyillen.
Sit' elä valita; salli Kansan hetkehen upota, Unta nähdä nautinnoista Nykyisistä; niin sen älli Ei havaitse puuttehia Eik' ano uusia etuja Milloin tyydyttäisit joukon! ILVO. Olisitko oikeassa Mutta milloin itse tyydyn, Etten uutta toivottaisi? Uupunut iäksi tyytyi. Minäpä morsianta muistan.
"Minäpä luulin kuin luulinkin, Luka Petrovitsh, teidän rupeavan ylistelemään vanhoja aikoja". "Ei minulla ole syitä niinkään ylistellä vanhoja aikoja. Niinkuin, nyt esimerkiksi sanoen, te olette nyt tilanomistaja; samanlainen tilan-omistaja kuin vaari vainajannekin, mutta ei teillä ole semmoista valtaa! Ja toinen te olette mieskin.
Tiedäthän sinä, että minua huomenna jo kuulutetaan toiseen. MIKKO. Ei se mitään. Rahalla siitä päästään. ANNA LIISA. Minäpä kun en tahdo siitä päästä. Heitä pois nuo tuumat, Mikko. En minä niihin kumminkaan ikinä suostu. MIKKO. Ei sinun ensinkään tarvitse huolehtia Johanneksen eikä isäsi takia, minä kyllä heidän kanssaan asiat selvitän, kun vaan tiedän, että sinä olet puolellani.
Kun kaikki oli jo valmiina, huomautti Vesa: Eipä ole koiria, jotka haukkuisivat, jotta suntio ajaisi pois. Mietittiin sitä asiaa. Minäpä tiedän, riemastui jo Vikki ja selitti: Vaikka on Tena ja Otto koirina, niin jotta kävelevät könnällään ja haukkuvat. Tena ja Otto koiriksi! hälisi jo koko joukko neuvosta ihastuneena. Mutta Tena mietti vielä jörön näköisenä ja jo huomautti: Eipä ole häntää!
Päivän Sana
Muut Etsivät