Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Alkannut on ääni, ja huutaa niin kuin eräästä himmeästä maasta ja sydän teroittelee korvaansa, kuultellen levotonna. Kamalat teokset! Claudion kuoletin, pimitin impien elämän taivaan ja vaivuin murha-naisen helmaan. Korskea Marcia, sun silmästäsi, nyt huomaan sen, katsahtaa tuhoni tulisesti ulos ja olentosi mieltäni inhoittaa. Kuinka taisin erota Mariamnesta ja liittyä Marciaan? Minä mieletön!
KERTTU. Sun rikoksesi, Lalli, ovat suuret Kun sinä kristittyä vertakin Jo olet vuodattanut, mutta Hän, Jok' kaiken mailman virheet sovitti Ja kuolemallaan meidät lunasti, Hän voipi sinuakin armahtaa Ja armahtaakin... LALLI. Vaiti mieletön! Niin tosin! KERTTU. Sä ällös suutu, Lalli, mutta mieti Mun sanojani tyystin tyvenellä Mielellä!
Hän työnsi voimakkaasti kaikki muut syrjään, jotta niitä kaatueli oikeaan ja vasempaan, ja tunkiihe alttarin eteen huutaen kuin mieletön: "Pysähdy, pysähdy, pappi, Jumalan tähden odota!" "Kuka se on, joka uskaltaa häiritä kirkon rauhaa? Ken sinä olet?" huusi Kova Hjorth.
Viimeksimainittu hoiperteli käydä kuin sokea; hänen oli hattu syvästi painettu silmille ja änköitti murtaen puhua: 'Herr kirkkoherra! minä rukoilen, antakaatte sulkea minä sisään, minä olen mieletön, en taida hillitä itseäni! Minun lapseni, minun paras ja ainoa lapseni!
UUNO: No nyt vannon toistamiseen ja viimeisen kerran, etten enää koskaan, en ikipäivinäni enää mitään vanno. Valdemar, lähde purjehtimaan. MARTTA: Oletko mieletön! UUNO: Se virkistäisi sinuakin, Valdemar. MARTTA: Ukkonen käy, ja hän käskee purjehtimaan! VALDEMAR: En nyt jouda. UUNO: Jouda! MARTTA: Siitä ei tule mitään! Sanon isälle.
Suu ammollansa oli rouva Wäber kuunnellut sisarensa pojan saarnaa. "Poika!" virkkoi hän viimeinkin, kun Vilho vaikeni, "oletko mieletön? Mitähän tarkoitat? Kenpä voi vaatia meitä tekemään vielä enemmän tuon tytön hyväksi, jonka me suuressa köyhyydessämme olemme ottaneet lapseksemme? Koulu ja kirjat maksavat rahaa!"
MIKKO. Esko! Oletko mieletön? NAINEN. Herra varjele! Tuollahan makaa nyt kaikki; siellä herneruoka ja lihanpalat. KREETA. Juokse kiireesti niitulle ja käske miehiä ylös! Hänen pitää saaman kyytinsä! ESKO. Teemun viulu! MIKKO. Malta mielesi, Esko! haethan onnettomuuttas. ESKO. Akkunat säpäleiksi myös! Kas noin, noin! KREETA. Rientäkäät apuun, pian! Hän kukistaa koko huoneemme!
Hän tietää hyvin kyllä, ettei hänellä itsellään ole mitään armoa odotettavana, ja sentähden tahtoo hän syöstä meidät kaikki turmioon. Fieandt kalpeni. Tuota hän ei ollut ajatellut. Häntä, nuhteetonta sankaria, syytettäisiin siitä, että hän olisi epätoivoissaan viatonta verta uhrannut. Mitä sanot sinä mieletön nainen! huusi hän. Sanomaton sekasorto syntyi tuossa hälisevässä joukossa. Ruutia!
Intomielisen rakkautensa hurmassa hän suuteli kaikkea, mitä ei voinut ottaa mukaansa: salin seinäverhojen suuria valkoisia lintuja, vanhoja soihtuja, kaikkia, mitä vain hänen eteensä sattui. Hän kulki huoneesta huoneeseen kuin mieletön, kyyneleiden valuessa hänen silmistään. Ja lopuksi meni hän ulos "sanomaan hyvästi" merelle. Syyskuu läheni loppuaan.
"Minulla ei ole edes kunniaa tietää teidän nimeänne, herrani, mutta minä huomasin heti, että edessäni on hieno ja ymmärtäväinen mies, joka tuntee elämää. Sentähden tahdon minä sanoa teille suoraan, että ystävänne epätoivo saattaa minun hieman levottomaksi ... niin, ainoastaan hänen itsensä tähden. Ette voi ajatellakaan, miten mieletön hän oli yöllä.
Päivän Sana
Muut Etsivät