United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minulla ei ole mitään virkaa, ei mitään omaisuutta ja Herra tietää, saanko koskaan enää takaisin jäsenieni täyden voiman, ja niin täytyy rakkautemme jäädä siksi, mitä se oli: unelma katoamattomasta eikä kuitenkaan koskaan enää saavutettavasta aarteesta!" Vastauksen sijasta rupesi Martha kertomaan Amokselle hänen vanhempainsa viimeisistä päivistä.
Voin käsittää millainen kadehdittava olento tuo nuori, ylistetty, kaiken komeuden ja loiston pyörteessä elävä Martha Althaus lienee ollut. Punaiset muistoonpanovihkoset kertovat kumminkin paljon runsaammin alakuloisia, kuin rajatonta nuoruuden riemua ilmaisevia tunteita.
Helena sulki ikkunan ja lensi, katsellen arasti ympärilleen pimeällä kadulla kuin pelonoloinen pääsky, takaisin pieneen huoneesensa. Tuskin oli kaksi minuuttia kulunut ennenkuin vanha Martha oli hänen luonansa. "Nyt sinun pitää sanoa minulle, Helena", kuiskasi Martha, "millä voin sinua auttaa?"
"Minä olisin kauan aikaa sitten syössyt virtaan", arveli Martha, katsellen sitä kauhistuneella muodolla, "jos joku rikos hänen suhteensa olisi rasittanut mieltäni. Minä en olisi yhtäkään talvi-yötä päässyt sen ohitse, jollen olisi vapaa kaikenlaisesta osallisuudesta siinä!" "Syy hänen pakoonsa on liian hyvin tunnettu", sanoin minä.
"Em'ly sanoo: 'Martha, sinäkö se olet? Voi, Martha, sinäkö se todella olet! sillä he olivat istuneet monta päivää rinnatusten työtä tekemässä Mr. Omer'illa". "Minä muistan hänet nyt!" huudahdin minä, johdattaen mieleeni toista niistä molemmista tytöistä, jotka olin nähnyt, kun ensin kävin Mr. Omer'illa. "Minä muistan hänet aivan hyvin!" "Martha Endell!" sanoi Ham.
Kuinka monta kertaa pitää sanoman yhtä samaa asiaa? MARTHA. Herra Jumala, tottahan minun täytyy huonetta siivota, ei siinä mikään auta. Vai vastaatteko jos jätän kesken? MAIJU. Siivotkaa sitten, mutta elkää rymytkö. MARTHA. No noh, nukkukaahan pois, minä koettelen liikkua hiljaa. Tarvitseeko sitä veisata silloin kun luuttuaa, mutta Martha varsin tekee minulle kiusaa, etten saisi nukkua.
Kun poika on kasvanut suureksi, saa hän itse valita itselleen tien ja onko olemassa mitään ihanampaa, kuin se jonka sinä tahdot häneltä kieltää? Martha pelkää panna ainoata poikaansa sodan vaaroille alttiiksi, muistutti täti Maria, joka oli kuullut keskustelumme.
Keksi joku syy, sano itsesi sairaaksi, tai jotain muuta semmoista. Mitä varten? kysyi Martha pelokkaasti. Hän jäi istumaan kädet ristissä polven ympäri ja katsoi ylös häneen melkein rukoilevasti. Mitäkö varten? Etkö sinä ymmärrä, ettei tämä käy laatuun. Minun on kiusallista tietää sinun olevan täällä. Martha oli murtunut. Vaihtelevat mielen liikkeet olivat kaiken päivää häntä raastaneet.
JUSSI. Sinä otat, ja sillä hyvä. HANNA. Mutta enpäs ota, enpäs. Sinä rakas, herttainen veli! JUSSI. Elä nyt ole lapsellinen. No niin, kas niin! Teillä aina pitää oleman niitä tunteita. Martha ottaa pian pois pelliltä loput! Elkää antako palaa! Lämpimäisiä, peparkaakkuja! Missä herra Rastas? Kiireimmän kautta! ei aloteta kestiä, ennenkuin hänkin tulee.
Parooni Tilling sanoin minä kiirehtien ja vapisevin huulin tällä tavoin en voi antaa teidän matkustaa, minun täytyy saada vielä puhua teidän kanssanne. Teidän täytyy tulla vielä luokseni huomenna tähän aikaan. Hän näytti epäilevän. Pyydän teitä tulemaan, äitinne muiston tähden jonka vuoksi olen teidän kanssanne itkenyt. Oi, Martha!