Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Minä olen jo sinulle velassa kuolinpäivääni saakka siitä, että niin nopeasti sait lääkärin Marialle, kun kuume uudestaan tarttui häneen!« Ja majuri riensi kamariin Mariansa luo. Klaus oli kahden isänsä kanssa. Vanha parooni ei sanonut mitään. Hän istui nyt kädet ristissä hiljaa rukoillen. «Minä lähden; lopettakaa kirjoitukseni!
Hän oli saattanut Marian syntyessä nuoren rakastetun puolisonsa viimeiseen lepokammioon ja eli nyt yksin Mariansa tähden. Maria istui isänsä sylissä. Hän oli vähäinen, kaunis ruusu, elämänsä keväimessä; hän piti molemmin käsin ukon suurista viiksistä kiini ja nauroi iloisesti, kun ukko irvisteli. Ukko suuteli tytärtään.
Vaan kun ei ollut ottanut palkkaansa lainkaan niin tuumasi jäädä odottamaan erottamista, jonka syyn hankkimiselta Dampbellin menettely hänestä näyttikin. Hän kuvitteli jo mielessään sitä hetkeä, kun hän huomenillalla tapaa kotona Mariansa ja pienen, kirkassilmäisen Hilmansa.
Vimmoissaan rakkaan Mariansa menettämisestä, ollen ilman rahaa, ilman tuttavia ja tohtimatta edes anoa virastojenkaan apua, kun palkinto yhä edelleen oli luvassa hänen hengestään, harhaili hän nyt kaukana pohjolassa, sillaikaa kuin selittämätön sallimus väkisin oli temmannut Marian takaisin Tukholmaan, jota tämä niin käsittämättömistä syistä pelkäsi.
Kas Kinturi ei tahtonut myöntää, ettei hän jaksa Mariansa elättää semmoisena kukkana kummoisena oli sen luoksensa ottanut. Ja ponnisteli viimeisiin asti, ettei vaan hänen Marinsa tuntisi köyhyyden kouria. Kahvia ja sokeria piti Marin sentähden saada, myös leninkinsä kaikki laittaa niinkuin ennen. Mutta itsekseen Kinturi jo kauan sitten näki, että asiat huononemistaan huonontuvat.
Sanoi Mariansa kerran rehoittavan emäntänä mahtavassa talossa, eikä missään köyhässä Ojalassa. Ja vakuudeksi, etten toisten enää semmoisia kyselisi, sanoi hän Markkulan Juusen tulevan sinua kosimaan. Markkulan Juusen... Luuletko, että isäni vaatii minua menemään Markkulan Juuselle? Onpa syytä luullakseni, sillä isäsi ei tunne rakkautta tahi paremmin sanoen, todellisen rakkauden arvoa.
Roomalais-katoolinen kirkko Palestiinassa on, päin vastoin kuin kreikkalainen, hyvästi järjestetty, varakas ja mahtava; sillä on, kuten kreikkalaisellakin kirkolla, oma neitsyt Mariansa siunauksineen ja suuri joukko pyhimyksiä tarjota avuksi viheliäisille syntisille heidän hädässään; sillä on pyhä messu, jota voidaan kuunnella mitään ajattelematta, mutta josta kuitenkin kirkon lupauksen mukaan saadaan siunausta; sillä on ulkonaiset työt, joilla voidaan ansaita autuutta, omat kaavat, joita ulkonaisesti noudattamalla saavutetaan Jumalan suosio.
Olkoon onneksi! Martti tarttui siihen hämillään ja kysyi punastuen: Mitä pyysitte aamulla minua tekemään kun juoksin pois? Sitä en olisi tehnyt, ellei Maria Leena synkistyi. Näin kyllä kuinka oli asian laita, mutta katso vaan ettet turhaan juokse. Mitenkä niin? Tiedän kyllä että majuri on ollut sinulle isänä, mutta sillä ei ole sanottu, että saat hänen Mariansa. Hänet olen saanut!
Siitä päästyään hän kääntyi kankaittensa takana oleviin tyttöihinsä ja sanoi: "Kuulkaapas, se teidän päivällinen arpaesineenne on se Korpelan seppä, se Harjulan Marian mies, josta olette kuulleet, kuinka se Mariansa tähden lähti kotoaan pois... Eikös lieteen katso silmänne kun ukkomiehestä löitte arpaa." "Vähätpä katsoisi lieteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät