Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025


Maksan palkkasi paraite; Ota tästä orja raukka!" "En ota isäntä raukka." "Ota, ota orja raukka, Verkoa saran tilasta, Kymmeniä kyynärästä!" "En ota isäntä raukka." "Ota, ota orja raukka, Vehniä rukehisista, Karpio kapan verosta!" "En ota isäntä raukka." Ota, ota orja raukka, Paras lehmä läävästäni, Katso paras karjastani!" "En ota isäntä raukka, Kun et anta't aikoinasi.

Mutta peräti hyvä ihminen hän on, ja kun olen voittanut tuon brasilialaisen riita-asiani taikka arpani lotterissa, hän on saava, sen vannon, kaikkein ensiksi naima-osansa, ja puhtaassa kultarahassa sen hänelle maksan pöydälle eteensä. Se on otettava päälimmäitteeksi, eikä kukaan ennen mitään saa".

Samassa tuli toinen nuorukainen, verevällä ja iloisella kasvolla, keveällä käynöllä ja kotokutomissa suvivaatteissa. "Hyvää huomenta ukkoseni!" sanoi hän ystävällisesti. Ukko katsahti ylöspäin ja leväysi hetken raskaasta ammentamisestansa. "Ukkoseni!" sanoi se jälkeen tullut, "kuulin kylässä olevanne soutamaisillaan Koivistoon; ottasitteko minuakin seuraanne, niin sekä maksan että kiitän.

Mutta hän yhtä onnellinen on sentään. Kyllä, niin sanoo hän. Katsokaa äiti, sanoo hän, nyt olen minä oma herrani, kun vaan maksan verot ja papille, ja Jumalan kiitos sen voin minä, sanoo Kalle. Jumalalle olkoon kiitos ja kunnia, me tulemme varsin hyvin toimeen, niin pieni kuin maapala onkin. Ah! jos minä vaan olisin terveenä.

Joka hänet minulle elävänä jälleen tuo, saa minulta palkinnoksi viisi sataa dollaria, puolet siitä maksan minä sille, joka minulle tuo riittävän todistuksen, että hänet on surmattu. James Legrée Louisianasta." Wilson luki tämän kuulutuksen kahdesti ja kolmestikin, sillä muistihan hän varsin hyvin nuoren miehen, jota tässä julkisella kuulutuksella vainottiin.

Anna minun rientää pappia noutamaan kyllähän nämät miehet suostunevat vielä hiukan odottamaan minä maksan heille siitä», sanoi Durward. »Mikä sinulle tulee osaksi, kun tämmöisellä mielellä katumattomana kuolet

Ei, ei, Klemetti-isä ja Katri puhukoot mitä tahansa, vaan kyllä minä ensi tilaisuudessa matelen takaisin, niinkuin toruttu koira herransa kutsuessa, otan päälleni täyden määrän jouhipaitaa sekä piiskaa, maksan pois kelpo sakon, ja saan näin minun sekä kirkon välin jälleen eheäksi".

"Sitten; ajakaa vaan, tämä on hyvä hevonen; minä maksan teille vaivastanne." Kenelm sanoi totisesti. "Minä tiedän että todellisessa elämässä palvelus ja maksu luonnollisella tavalla seuraavat toisiansa. Mutta jättäkäämme maksu siksensä, kunnes sanotte minkä palveluksen minun tulee teille tehdä. Ja ennen kaikkea, mihin minun tulee ajaa?

Ja silloin silmä, joka vaivoin kastuu, Mont' itkee hautaan mennytt' ystävää, Ja vanhat lemmenvaivat mieleen astuu Ja moni kallis näky heräjää. Ja silloin koen taas tuon vanhan kaskun, Ja maksan tuska tuskalt' uudestaan Jo kärsittyjen kärsimysten laskun, Niinkuin se maksettu ei oisikaan. Sua silloin muistan, ystäväni armas, Ja kaipuu hälvenee ja suru karmas.

Minä siis vastasin hänelle, etten voinut ostaa. Aspela naurahti siihen ja sanoi: Minä annan velaksi. Minä mietin vähän aikaa ja päätin: Jos velaksi saan, niin sitten voin sen ottaa. No, saamas pitää, vastasi Aspela, sitä vastenhan sen huusinkin, ja vähä vahinko, jos et jaksa hoitaa sitä etkä isännöidä: silloin otan sen takaisin ja maksan mitä olet maan hyväksi työtä tehnyt. Talon kaupat tehtiin.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät