Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
"Paljon on Jumala jakanut hyvyyttänsä noille ihmisille tuolla kylässä; he mahtavat kaiken kiittää Luojaa". "Niin sen oikeastaan olevan pitäisi, mutta minä luulen, että paljon on tuolla kylässäkin ihmisiä, joiden näössä on vikaa". "En toki luulisi, keskellä noin suurta Jumalan rakkautta". "Olisipa hyvä jos niin olisi, mutta minä pelkään, että siinäkin kohden on näössäsi vikaa.
Valosta valkeimmasta tanhupiirin pienemmän kuulin silloin äänen kauniin kuin Enkelin, mi Maarialle haastoi. Se vastasi: »Niin kauan säteilevä on rakkautemme, joka meitä verhoo, kuin kestää riemu paratiisin tämän. Oleva verho on kuin rakkautemme, rakkaus kuin kyky nähdä Luojaa, kyky taas tää kuin armo ylivuotavainen.
Suloista taivaan oppia ma tässä Selitän kansalle; ja kunhan vaan Mun sydämessän' asuu Herran rauha, Ei mailman riidat häiritä mua voi. Työt' oivaa, hyödyllistä! Minusta Tok' ette oikein tee, kun vetäytte Pois valtakunnan asioista, joissa On älyt, voimat tarpeen nyt, jos koskaan. Jok' ihmisell' on toimens' elämässä. Niin mullakin, ja siitä Luojaa kiitän.
Kaikesta mielestäin ja kielelläni kaikille yhteisellä kiitin Luojaa vuoks armon uuden tään nyt hartahasti. Eik' ollut sammunut viel' uhriliekki mun sydämeni, ennen kuin jo tunsin sen olleen Jumalalle otollisen. Sisältä kahden säteen hohtavia punertui loistoja näät silloin; huusin: »Oi, valo-Luoja, kuinka heidät puet!»
Että naiset vihaa ja rakastaa, se heille rauhassa sallikaa, mut kun he lausuvat tuomioita, on usein kummaa kuulla noita. Sitä miestä kiittää kannattaa, edut vihollisensa ken tunnustaa. Mitä magneetti pohjoisest' etsiikään? Sen ei sallittu löytää itseään. Vasta silloin rauhasta tietää maa, kun napa toistaan koskettaa. Maan lapset, te Luojaa kiittäkää, että iäksi navat erille jää.
Jos muuta ette halaa, koht' on vaivan Pää saavutettu, voitto ikuinen." Vaan Gama riemust' oli hämill' aivan, Kun harras toivons' niin ol' läheinen, Hän kumartui ja kätens' yhteen liitti, Hartaasti Luojaa rukoili ja kiitti.
Jos oli hän niin kaunis kuin nyt ruma, ja sentään Luojaa vastaan nosti otsan, hänestä varmaan kaikki kurjuus tulee. Ah, kuinka minusta ol' ihme suuri, kun kasvot kolmet näin ma päässä hänen! Punainen yks, se etupuolia puunsi ja toiset kaksi siihen liittyi olan kummankin keskikohdall', yhtyin yhteen päälakeen. Se, jok' oikealla oli
Tuon tuostakin korotti Crispus äänensä ja huusi: "Hyljätkää maallinen omaisuutenne, sillä vähän ajan perästä ei pidä maaperää teidän jalkainne alla oleman! Hyljätkää maallinen rakkautenne, sillä ei Herra huoli niistä, jotka rakastavat luontokappaleita enemmän kuin Luojaa! Voi mahtavia! voi rikkaita, voi irstaisuudessa eläjiä! voi miehiä, vaimoja ja lapsia!..."
Rukoilkaamme Luojaa antamaan tämä tekomme anteeksi. Monta päivää ei meillä kuitenkaan enää jäljellä ole. Mitä sanotte toverit?" "Hyvä on, hyvä on," kuului joka miehen suusta yht'aikaa, ja yksi joukosta vielä lisäsi: "Mitäpä olisi elämästämme täällä; pelkkää tuskaa, vaivaa, nälkää, ja lopuksi välttämätön kuolema kumminkin!" Bullardin kehoituksesta vieritimme kiven aukon eteen.
Ja pieni, pieni tyttö oli heillä, Hän oli kuuro eikä voinut kuulla, Enin kevätlinnut lauloi sulosuulla, Ja lehto täyttyi riemusäveleillä. Ja pieni poika siinä myöskin eli, Hän oli mykkä, puheenlahjaa vailla; Hän Luojaa kiittää laululintuin lailla Ei voinut, vaiti aina oleskeli.
Päivän Sana
Muut Etsivät