United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Cajus Lucius. Vaikk' olen voittaja, niin Caesaria Ja Rooman valtaa tunnustan, ja lupaan Sen vanhan veron maksaa, josta mua Tuo kuningatar häijy esteli. Nyt hänen niinkuin poikansakin päällä Vanhurskaan taivaan raskas käsi lepää.
Ken tuossa reippaan gootin saatossa? 2 GOOTTI. Suur' Lucius, leiristä kun katsomaan Ma menin hävinnyttä luostaria, Ja rakennuksen raunioita siinä Kun tarkoin tarkastin, niin muurin alta
"Tuo juutalaisletukka on ylpeä", murahti Massurius, "hän on halveksinut minua ja kultaani sellaisin silmäyksin, että ikäänkuin en olisi koskaan ennen naisen rakkautta rahalla ostanut." "Kas vain", sanoi Lucius Licinius. "Siis on tämä ylpeä gootti, joka esiintyy joka paikassa niin kuin hän kantaisi kaikkia taivaan tähtiä kiharaisella päälaellaan, alentunut kosiskelemaan juutalaistyttöä."
Tahdotteko, Niin heti tapahtuva on se teko. AEMILIUS. Ei, tule alas kunnon roomalainen, Kädestä tuoden meidän keisaria, Lucius-keisaria; koko kansa, Sen tiedän, siihen antaa suostuntansa. MARCUS. Terveeksi, Lucius, Rooman keisari! LUCIUS. Suur' kiitos teille! Hallita niin soisin, Ett' onnen rikot ehjäks tehdä voisin. Mut, ystävät, nyt hetken loma vain: Minulle luonto määrää raskaan toimen.
"Jos olisit Romalainen, tyttäreni", lausui hän niin lempeästi, kuin hän voi, "näyttäisit suurempaa vakavuutta." "Mutta minä en ole Romalainen", sanoi Helena jotenkin surullisesti, "enkä minä voi unhottaa, että Lucius vaarassa." "Vaarassako?" vastasi Sulpicia halveksien. "Missä vaarassa? noitten Britannian raakalaistenko puolelta? Ja mitä, kultaseni, voivat he romalaisen armeijan?"
Cethegus nyökäytti hänelle päätään ja kääntyi muiden puoleen. Siellä oli Marcus Licinius, Piso, Massurius ja Balbus, jotka florialia-juhlasta alkaen olivat olleet prefektin ihailijoita ja jotka olivat tuoneet mukanaan veljensä, serkkunsa ja ystävänsä. Tutkien Cethegus silmäili joukkoa ikäänkuin jotakin kaivaten. Lucius Licinius arvasi hänen ajatuksensa.
"Jota he eivät kuitenkaan koskaan opi", tuumi Marcus. "Olkaa kärsivälliset", sanoi Cethegus levollisesti kohottamatta silmiään papyruskääröstä, jota hän piti kädessään. "Te saatte pian ja aivan tarpeeksenne taistella goottilaisten karhujen kanssa. "Muistakaa aina, että taistelu on vain keino eikä päämäärä." "Miten lienee", epäili Lucius.
Minulla on voitto käsissäni. "Minulla on tässä luettelo kaikista Italian linnoituksista. Ensi Iduksena, siis kolmenkymmenen päivän kuluttua, ovat ne kaikki yhdellä iskulla käsissäni." "Mitä? Pitäisikö meidän odottaa kolmekymmentä päivää?" kysyi Lucius.
Nyt, Cajus, veroa et velo meiltä; Sen brittiläiset pyyhki pois; se maksoi Mont' urhomiestä, joiden sielulle nyt Sovinnoks suku vaatii teidän verta, Te sotavangit. Siihen suostuimme; Siis kuoloon valmistukaa. LUCIUS. Muistakaa, Ett' onni vaihtelee. Nyt teille voiton Toi sattumus; jos ois se meille suotu, Niin kylmin verin emme vankejamme Näin miekall' uhkaisi.
"Sinä olet kuin syntynyt hallitsijaksi", huusi Kallistratos puoleksi leikillä, puoleksi tosissaan. "Mutta tahdon olla lempeä tyranni. Ensimmäinen säätämäni laki olkoon: yksi kolmasosa vettä kaksi kolmasosaa viiniä." "Kas vain", huudahti Lucius Licinius juoden hänen onnekseen, "bene te! Sinun hallituksesihan on erinomainen.