Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. lokakuuta 2025


Tapani, kun kuuli pojan hieman hätäilevän, vaihtoi pojan kädestä vavan omaansa ja kohta tempasi ahvenen lautalle ja sanoi: "Loiskis todellakin! Siinä on semmoinen äijä että en tähän elettyyn ole tämmöistä nähnyt, on juuri kuin neljän kuukauden vanha sian porsas." "No, se on koko elävä!" "Se on jo ikänsä elänyt ja pyhäpäivät päälle", ihailivat pojat Tapanin päästellessä onkea irti.

Loiskis pohjaan, pohjaan viini! Hän se elää, kuolla ties! Hänpä hiis sen hulivilin Töistä viitsii tehdä tilin Lempimään ol' aika mies! Olkoon puhdas lemmen maja Rinnassamme! Lempikäämme armasta ja Suomeamme! Hurraa! Lapsuuden kotiin tullessa.

Pian löysi, haisti, maisti, Virvoitteli voimia, Pian virtas akan aisti; Tuopa tuotti toimia: Pullon pisti povehensa, Alkoi voita kirnuta, Rynkytteli riemuissansa, mutta, voipa hirmua! Pullo putos povestansa, Loiskis! kirnuun luikahti, Sinne meni menoansa, Alle piimän puikahti. Muija haki hartahasti Pudonnutta pulloaan, Käsin olkapäähän asti Kouraeli kirnuaan.

Raittius-sankarien puheet ovat yhtä mehuttomat kuin heidän limonaadinsa ja kaljansa". "Ja vesi, sano niin, puhdas vesi. Sahtia he eivät enää juo, he ovat älynneet siinä viisi prosenttia alkoholia". "Tervaa juokoot sitten, koska ei muu heille kelpaa; loiskis hyvät herrat!" Ja Tolttinen otti aika kulauksen sen asian päälle.

No, ei sinun tarvitse sitä pelätä, jos tuommoinen leppäpuu onkin vanha, niin se on sitkeää. Kun eukko oli tullut keskelle ojaa, rupesivat porraspuut ratisemaan. No, jos ne vähän ratisevatkin, niin ei niiden siltä tarvitse mennä poikki. Ei! Eukko otti vielä yhden askeleen ja loiskis veteen! "Auttakaa! auttakaa! Herran tähden, auttakaa!" huusi hän ja koetti päästä rantaan.

Kun eukko oli tullut keskelle puroa, rupesivat porraspuut ratisemaan. No, jos ne vähän ratisevatkin, niin ei niiden silti tarvitse poikki mennä. Ei! Eukko otti vielä askeleen ja loiskis veteen! »Auttakaa! auttakaa! Herran tähden, auttakaahuusi hän ja koetti pulikoida rantaan. Siinä potkiessaan ja rimpuillessaan tuntui hänestä kuin joku olisi saapunut paikalle ja juossut veteen. Niin kävikin.

JUHANI. Olethan jo humalassa, poika? LAURI. Tuleeko sitä kysyä? Mitä maksaa elämä ja maailma? Ei yhtään homeista äyriä. Sentähden menköön kaikki tomuna ja tuhkana pitkin tuulien teitä. Loiskis! Saakaamme tästä, sydämeni veljet. AAPO. Hän on päissään. Kannu häneltä pois! LAURI. Se ei lähde juuri leikillä. Kannu on minun; enhän sitä hellittänyt härkien sotkettavaksi aholle. Mutta te muut?

"Voi, kuinka kaunis minä olen!" sanoi hän itseksensä ja kallisti päätään yhä lähemmäksi vedenpintaa, paremmin nähdäksensä omaa kuvaansa, kunnes loiskis, siinä nyt koko kultakruunu helminensä putosi Adalminan päästä ja katosi kuin nuoli lähteen värähtelevään kuvastimeen. Adalmina sitä tuskin huomasikaan, niin hurmaantunut hän oli omaan kauneuteensa. Mutta mitenkäs kävi?

Ei hän milloinkaan ollut unohtava tätä jumalanpalvelusta tässä kukkasilla koristetussa temppelissä, johon kesäiset lauhkeat tuulahdukset virtailivat auki olevista ikkunoista ja auringon valo laskihe seurakunnan yli; niin, ei milloinkaan! Sadetta ja päänsärkyä. Litis, latis, loiskis, loiskis! Mitä lotinaa minä kuulen? kysyi Meeri eräänä aamuna unisella äänellä.

... Loiskis! kellariin ne menivät! Sinne menee jäännös vuosihyyrystä mutisi hän itsekseen. Matruusi on lintu, jota metsästäjä vainoaa! oikea varpunen virikkeiden keskellä ... hän ui pelkkien haikalain seassa!... Rejer puisti olkapäitään... Hm! hm niin! täytyy olla koko mies voidakseen ainoastaan elää!

Päivän Sana

nyrkkejäkin

Muut Etsivät