Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Sen vuoksi se laukaistiin, sillä Taneli arveli, että vuodenaika oli nyt liian myöhäinen pitää sitä vireillä. Poikien metsästys Pekkakin kykeni jo mukaan rajoittui mökin lähimpään ympäristöön, ja enimmäkseen nyt pyydettiin vain lintuja. Taneli raatoi viljelyksillään ja Liisu ompeli vaatteita pojille. Sitten satoi ensimmäisen lumen.
Kallu toimitteli ulkona ja Manta meiskasi portahitten ääressä juottoporsaan kanssa, mutta Liisu istui penkillä akkunan ääressä katsellen ulos kesän vihantaan maailmaan. Ilma näytti kauniilta, raittiilta, mutta Liisun mieli oli toki haikea.
"Niin niin, muoriseni, sattumalta tietysti etkä kuullut mitään sattumalta?" "En, en mitään". "Kuulin minä", sanoi Kustu, "että kartanon Miinan ja Mikkilän Juhon naima-kauppa on mennyt myttyyn, siitä ei tule mitään". "No mikähän siihen syynä?" kysyi Liisu ihmetellen. "Mikäs muu kuin nuoruus ja hulluus", sanoi muori.
»Turhia puheita vain», väitti Liisu. »Minä en koskaan ole Jussilan emäntänä » »Mene päivällistä toimittamaan, miehet tulevat jo kohta kotiin», sanoi Mäkelän muori, sillä hän hätääntyi, kun Liisu kulkevalle akalle, joka tiesi pitäjän kaikki tapahtuneet ja tapahtumattomat uutiset, noin suoraan vakuutti, ettei hän huolisi Jussilasta saattaisihan tämä vielä joutua Jussilan korviin.
Etelä-Suomen kunnaat ja kukkulat viheriöitsivät, ja jopa voikukatkin olivat puhjenneet kedon kaunistukseksi rannan äyräälle, johon Liisu, torpan vanhin tyttö, nyt levitteli pyykittyjä pellavalankojaan. Tuota punaposkista, lempeäsilmäistä tyttöä kaikki rakastivat hänen hyvän luonteensa vuoksi.
LIISU. Se on aivan totta. Kuulin Annalta: No nyt on tuokin satimissa. Niin korskan käypi. MARGAREETA. Kuinka? LIISU. Liian paisuu! Ruualla, minkä syö, nyt kahta syöttää Kaisu. MARGAREETA. Ah! LIISU. Sai se raiska palkinnonkin, Jos miehen kanssa jo leijunut onkin! No siinä pasteerailtihin, Hypeltiin, kurttiseerattiin! Kuink' ylhäällen hän nokkaa nosti!
"Hm, eipä tämä voiminenkaan juuri hyvän-puolista ole, mutta kun lapset jo aika-ihmisiksi rupeevat tulemaan, niin saavathan he tehdä, mitä ei vanhemmat jaksa. Pojat auttavat isää, ja Liisu kyllä tekee kaikki, mitä vaimoväen työhön kuuluu; eikä Mantakaan enään hukan-syöpä ole".
Auringonsäteet tunkeutuivat satavuotisten kuusten oksien välitse, joiden suojaan metsämiehet olivat virittäneet nuotionsa; ilma lämpeni ja hyttyset tanssivat nukkuvan Pekan ympärillä. Antti oli rauhallisempi, sillä hänen ystävänsä ei enää vaikeroinut, vaan nukkui hiljaa. Itse hän oli uuvuksissa ja vaipumaisillaan unen valtaan, mutta silloin kuului viidakosta rapinaa, puiden oksia taivutettiin syrjään, ja siinä nyt seisoivat Taneli ja Liisu. Virtanaan valui hiki kumpaisenkin kasvoilta. Liisun silmät etsivät Pekkaa, mutta hänen kasvonsa kirkastuivat heti. "
»Niemen kylästä. Hohho, hyvältä tämä istuminen tuntuukin väsyneille raajoilleni. Oletteko ihan yksin kotosalla, kosk'ei tuolla ulkonakaan ketään näkynyt?» »Matti ja pojat ovat ulkotöissään, Liisu ja Manta askaroivat kodassa; meillä oli tässä leipominen aamulla, ja tytöillä on sen vuoksi vähän yhtä ja toista toimitettavana.» »No minäpä kuulin uutisia Niemen kytässä.
»Arkkuni lukko on hyvä, kyllä sen takana tallella pysyy, mitä sinne kerran on pantu», vastasi Liisu ja läksi ulos ovesta. Mutta äiti huudahti perään: »Semmoiset kihlat! Kyllä ne pian pois saadaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät