Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Häntä ei kannata auttaa, eikä nyt kylmyydenkään tähden ole enään waaraa; kun ei nouse, niin olkoon nousematta, eipä hänestä suurta waaraa ole ... paras heistä ja tuommoinen", sanoi nimismies ja lähti inhoawan näköisenä Heikin luota pois. "Tuohonko heitämme tuon?" kysyi Longman nimismiehen tielle tultua. "Siihenpä tietenkin", wastasi Lewenius.
Lewottomalla sydämellä odotti hän nytkin miestänsä kotiin tulewaksi, sillä olipa hän ollut poissa taaskin koko iltapäiwän. Sitäpaitsi oli hän huomannut, että aamulla kotoa lähtiessään oli hänen miehensä seuraan yhtyneet wiralta pois pantu ruununwouti Lewenius ja waratuomari Longman ja ja tuo ilkiö, Rommander, jota ei hän milloinkaan wielä ollut woinut kärsiä.
"Enhän minä ole ennen koskaan ollut juowuksissa, auttakaa minua pois tästä ... enkä minä enään..." sommerteli Heikki. "Hah, hai, hah", nauroi Rommander. "Auttaa tuommoista miestä! Sehän olisi raakaa", sanoi Lewenius. "Olisihan se itsensä tahraamista, jos ryhtyisi tuommoiseen otukseen; kyllä kaiketi nousee kuin selwenee, sehän on heidän tapansa.
"Mitäpä niillä rahoilla wäliä on; ne woitamme toisella kerralla takaisin ... sopikaa pois", toimitti Lewenius wuorostaan. "Noh!" sanoi Rommander. "Noh!" wirkkoi nimismieskin. He ojensiwat toisilleen kättä. Tätä kaikkea oli heikko waimo kuunnellut ja katsellut.
Hän wältti ensimäisen iskun ja ennenkun Lewenius oli leweydellänsä ehtinyt tuolinsakaan kylläksi koholle nostaa toista warten, oli Longman saanut kouraansa kynttiläjalan ja täyttä wäkeään mäihäsi hän sen leweällä puolella Leweniusta otsaan. "Woi tuhannen piru, mitä teitkään, weli Longman!
"Joutawiahan weli Lewenius puhuu, sillä eihän siwistyneitä ihmisiä koskaan tuommoisessa tilassa tawata; se sinun olisi pitänyt tietämän ja silloin ei tämmöisissä kohtauksissa pitäisi tulla kysymystäkään muusta kuin talonpojasta", sanoi nimismies puoli tuimasti. "No, älähän nyt kiiwastu. Enhän ole muuta sen pahempaa tehnyt kuin waan sanonut mitä miehiään tuo raakalainen tuossa on", sanoi Lewenius.
Kortit jaettiin ja mielenkiiholla odotti kukin, että he nyt saisiwat ratkaisewat waltit. "Minä tikkaan", sanoi Longman, lyöden rystysensä pöytään, sittenkuin hän oli saanut jaetut kortit käsiinsä. "Minä myös", sanoi Lewenius, lyöden rystysensä pöytään, että joistakuista rystysistä nuljahteli nahka pois.
"Paras on että lähdemme", lisäsi hän, sitten. "Paras on että lähdemme niine hywineen", säestiwät toiset. Ja niin he lähtiwät. "Mitenkä on, welikullat! Suwaitsetteko poiketa meille, koska nyt on jo näin myöhäinenkin?" sanoi nimismies towereilleen tiellä mennessään. "Kyllä, mutta mitäpä hywää sinulla olisi meille tarjottawana siellä?" sanoi Lewenius.
Siihen hyppäsi Rommander wielä peittomaan puolituperruksissa olewaa nimismiestä. Silläwälin antoi Longman Leweniukselle oikein oikeasta kädestä kuka käski. Luisewista nyrkeistään jakeli hän semmoisia iskuja, ettei Lewenius parka kerinnyt mitään yrittämäänkään puolustukseksensa: hänellä oli kylläksi työtä kaatumisestaan, nousemisestaan ja taasenkin kaatumisestaan.
"No wain noin wiidenkolmatta pennin ... sopiihan sekin ajanwietteeksi", sanoi Rommander. "Eikö hiidessä ... sehän on liian halpaa ... markan ... wähempään en tyydy", selitti Lewenius. "Olkoon menneeksi yhtähän se on, woitin minä wähän tai paljon, minä sitä kumminkin woitan", sanoi Rommander.
Päivän Sana
Muut Etsivät