Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Sitten hänen silmänsä saivat lasimaisen kiillon, hän käänsi äkkiä kasvonsa sivulle päin ja katseli suoraan ikkunaan. Hänen huulensa liikkuivat ja Eugen ja Dora kuulivat hänen kuiskaavan: "Minä lennän ... lennän ... len..."
KUNINGATAR. Oi, etsi häntä huoneistansa; jos hän on sulkeunut niihin, niin kolkuta ja huuda, että häntä kaipauksella odotan. STUART. Kuningastako? Kuningasta! Mutta joudu! STUART. Minä riennän, minä riennän! Pitääkö meidän tässä hovissa vielä ruveta kuningastakin kumartamaan? KUNINGATAR. Mutta mene nyt jo! STUART. Minä lennän.
Sanon sinulle vielä kerran Mattsson, tyst nyh! Asia ei meitä liikuta. Vai liikuttaako ne ehkä sinua nuo ilo- ja surusanomat, joita sinä joka päivä laukustasi ihmisille jakelet? Ei ollenkaan. Ja liikuttaako ne minua nuo käskyt, jotka minulle täältä annetaan? Yhtä vähän. Mutta sinä hölkötät ja jakelet ja minä lennän ja tottelen ja silloin käy kaikki hyvin ja kaikki ovat tyytyväiset.
On muiden mielehen luonto tyyni, Ja leivon laulu ja illansuu, Mä nautin parhain kun myrsky pauhaa, Kas silloin nuortuu ja norjistuu. Siis vello vaahtoa, aallon Ahti, Ja sävel soios sä myrskysään! Mä lennän laulaen ilman halki Ja kiidän kilvalla tuulispään! Kaunis, kirkas nyt on aamu, Aamu armas sunnuntain. Tuolla siintää kirkon haamu, Kaikuu kellot kumahtain.
»Sen tähden Suomeen kiiruhdan Ja lennän korkealla, Kun tahdon nähdä kauneimman Mä rannan taivaan alla. Ja senpä vuoksi laulan ma, Kun kannel täällä soipi; Ei missään voi niin riemuita, Kuin Suomessa vaan voipi.» K
Siis vello vahtoa, aallon Ahti, ja sävel soios sä myrskysään! Mä lennän laulaen ilman halki ja kiidän kilvalla tuulispään! Pariisi 29/3 1890. MUN IS
Lennän kunnioitettava ryökkynä, lennän. Pölkkynen Saanko luvan kysyä, tahtooko neiti että menen luokalle vai jäänkö tänne siksi kun ? Neiti Kortman. Päinvastoin katsoisin mielelläni että jäisitte. Se tuntuisi turvallisemmalta Vuorela Minäpä jään myöskin. Neiti Kauppila. Minä samoin. Lassinen. Jäädään kaikki vaan, jäädään kaikki oikein miesjoukolla Koulutytöt perältä. Liisi Neiti Kortman.
Kun huomispäivän ilta levittää kullalla kirjaillun ruusuvaippansa yli seutujen ja asumusten, lennän minä kyyhkyn tavoin rakkauden eteerisillä siivillä sinun paratiisiisi, suudellakseni Annan liljasormia ja polvistuakseni Jolantan perhoisjalan juureen. Kyyhky ei ota mukaansa suuhunsa myrtinlehteä, sillä myrttejä on vain paratiisissa, jonne se lentää.
Niin, täällä Ma jäällä Nyt säällä kirkkaall' liukuilen, Ja mieli Ja kieli On vilpas, iloinen. Ja jalka teräkseen! Ilolla, posket punottain, Nyt määrään kaukaiseen Ma tuulen lailla lennän vain. Ja matkaltani palajan Taas kotiin, äidin helmahan, Ja luotan Ja vuotan Taas tuota kevätt' ihanaa, Kun läikkyy Ja väikkyy Vapaina järvet, maa. Maamme kirja 1878-1905.
No, minä lennän ylös sängystä ja katson ulos ikkunasta, aivan niinkuin te teitte, herra pormestari, kun me seisoimme teidän talonne edustalle, ja nyt minä näin koko melskan". "No hyvä", sanoi pormestari, "mitä te sitte näitte? Puhukaat mitä tiedätte, ja tulkaamme nyt kerrankin itse asiaan". "Mitä minä näin? Minä näin koko salaliiton, koko kapinan!!"
Päivän Sana
Muut Etsivät