Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
SELMA. Etkö pysäy tähän vaiheillemme, Kilian, tähän kuusten suojaan? KILIAN. Minä en viivy tässä. Toki, sun torves äänen kuultuani, Konrad, sillon kiidän takasin nuolena. Mutta ääntääkö tämä kerran? KONRAD. Ole varma siitä. SELMA. Mutta »noita jäi ilman», luulen minä. THEKLA. Ha, ha, ha! KONRAD. Tule tänne! THEKLA. Häpee! KONRAD. Minä käsken! THEKLA. Minä tottelinko? TAAVETTI. Patruuni Herman!
Siis vello vahtoa aallon Ahti Ja sävel soios sä myrskysään! Mä lennän laulaen ilman halki Ja kiidän kilvalla tuulispään! Paris 29/3 1890. Kaunis, kirkas nyt on aamu, Aamu armas sunnuntain. Tuolla siintää kirkon haamu, Kaikuu kellot kumahtain. Venhot viiltää järven pintaa, Kaikki kirkkoon kiirehtää. Valkovaate peittää rintaa, Juhlahuivit välkähtää.
VILHO. Minä kiidän tieheni. Jääkää hyvästi! Mene nyt, jos tahdot! VILHO. Setä ! BLOM. Etkö sinä kuule, Mari? VILHO. No, minä sitten kätkeyn näiden kasvien taakse, sillä hänen näkyviinsä en saa mennä. Oi, mikä päivä tämä on, mikä onneton päivä! BLOM. Mari! Kuinka monta kertaa täytyy huutaa, ennenkuin saan sinut tulemaan? SEITSEM
Mikä on aikomuksesi, minun kultainen isäntäni? Olenhan palvelijasi kiireestä kantapäähän, olen valmis, jalkani keveinä notkahtelevat, käske jo! Vien sinut ja hänet vaikka maailman ääriin, tuiskuna lennän, vihurina kiidän ... käske, käske jo? Mutta ohjat riippuvat rentonaan kenenkään niihin tarttumatta. Vihdoin varsa alkaa yhä levottomammin tanssahdella.
Vapaana kuin taivaan pilvi kiidän myrsky-ilman teitä maahan, mikä kaukaa siintää uljahalla matkallain. Minne mennään, tahdot tietää. Käännä, minne myrsky kutsuu, minne aalto ajelehtii, itään, länteen, minne vaan: missä revontulet leimuu Zemlan hyisten templein päällä, taikka missä taukoomatta kevät ihmisillä on.
Muistele minua veljenäsi, kun meren myrskyaalloilla kiidän tuntematonta tulevaisuuttani kohden. Ja nyt, anna minun mennä, Mary! Nyt olen rauhoitettu tietäessäni, ettet minua halveksi." "Tony!" kuiskasi hän, "sinä et saa mennä; et saa jättää minua, sillä sinutta en ole onnellinen!" "Oi!" huudahdin, kavahtaen seisaalleni; "onko se mahdollista, onko se totta?" "On," vastasi hän vakavasti.
On muiden mielehen luonto tyyni, Ja leivon laulu ja illansuu, Mä nautin parhain kun myrsky pauhaa, Kas silloin nuortuu ja norjistuu. Siis vello vaahtoa, aallon Ahti, Ja sävel soios sä myrskysään! Mä lennän laulaen ilman halki Ja kiidän kilvalla tuulispään! Kaunis, kirkas nyt on aamu, Aamu armas sunnuntain. Tuolla siintää kirkon haamu, Kaikuu kellot kumahtain.
Minkä tahdon, sen ma voin: päiden päällä salamoin, isken maihin ihmisien, katot särjen kaupunkien. Suitsen surmaa helmastain, tapan, ketä tahdon vain, aseellista, aseetonta niitä jo ma niitin monta. Vuosisatain unelman, toivon pitkän toteutan, niinkuin lintu lennän, liidän, kimppuun ihmiskunnan kiidän.
KAMREERI. Mamma! Minnekä hiiessä minä nyt tämän paketin ONNI. Antakaa tänne minä tiedän. Kas niin! Mutta täytyykö minun todellakin aivan heti ? KAMREERI. Jos sinulla on hiukankin ystävyyttä minua kohtaan, niin ONNI. No, kyllä, kyllä. Olkaa huoleti! KAMREERI. Hän tulee! Minä kiidän tieheni. Onni. Hilma.
Siis vello vahtoa, aallon Ahti, ja sävel soios sä myrskysään! Mä lennän laulaen ilman halki ja kiidän kilvalla tuulispään! Pariisi 29/3 1890. MUN IS
Päivän Sana
Muut Etsivät