United States or Tokelau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sun Caesarisi löi mun ritariksi; Ma nuorna häntä palvelin, ja niitin Näin kunniaa; jos nyt hän pois sen vaatii, Niin viimeiseen mun täytyy sitä puoltaa. Ma kuulin, että vapautensa tähden Pannonian ja Dalmatian miehet Aseissa ovat; kurjaa oisi, jos ei Tät' esikuvaa brittiläiset seurais: Sit' ei näe Caesar. LUCIUS. Toimi puhukoon. CLOTEN. Hänen majesteettinsa sanoo teidät tervetulleiksi.
Minkä tahdon, sen ma voin: päiden päällä salamoin, isken maihin ihmisien, katot särjen kaupunkien. Suitsen surmaa helmastain, tapan, ketä tahdon vain, aseellista, aseetonta niitä jo ma niitin monta. Vuosisatain unelman, toivon pitkän toteutan, niinkuin lintu lennän, liidän, kimppuun ihmiskunnan kiidän.
Hän oli naimisiin menevä, ja toiset vaatisivat hänen hellyyttänsä itselleen, eikä hän siis koskaan saisi tietää mitään siitä rakkaudesta, joka oli ylennyt sydämessäni. Se oli oikein, että saisin rangaistusta ajattelemattomasta liitostani. Mitä niitin, sen olin kylvänyt.
"Se on siivo ja säyseä jaa, johan sanoin sen," ja minä kysyn kiireesti: "Onko se tuota saanut heiniä kun ei ollut korttakaan vanhoja heiniä koko talossa, kun piti keväällä syöttää kaikki ja repiä olkikatotkin?" "Minä niitin äitinne luvalla apilasta." "No, sehän sopi erinomaisesti!" minä melkein riemahdan. "Olette ollut myllyssä," sinä sanot, kun en minä taaskaan tiedä, mitä sanoisin.
Kaikki teimme työtä, niin että rutisi usein tuli sitä liiaksikin tehdyksi. Niin esimerkiksi niittäessä, sillä monta kertaa tapahtui, että niitin veren sylkemiseen asti. En olisi tahtonut olla itseni murhaaja yhtä vähän kuin toistenkaan, enkä pakoittanut ketään tekemään työtä yli voimansa. Naisia armahdin minä enemmänkin kuin miehiä ja käskin heidän usein levähtämään.
Kauhistuksella ajattelin minä sen lähenevän syksyn päälle, jona minun varmaan pitäisi kuluttaa kaiken aikani vankien kauhistavassa seurassa; mutta ihmeelliset ovat Herran tiet! Sillä välillä tuli yksi tapaus, joka teki kaiken pelkoni liialliseksi. Tämä oli ihanana päivänä Syyskuussa. Minä niitin ruohoja linnan vallilla, jonka alla oli syvä kaivanto. Yht'äkkiä sain minä kuulla hirmuisen hätähuudon.
PISPA HENRIK. Armossaan Soi Herra saarnalleni menestystä Ja runsaan elon niitin. Luultavasti On tuonkin huonon töllin isäntä Kristitty. Laske, hyvä ystävä, Jo pispa Henrik sisään! Suotuisampi On olla pirtissäs kuin ulkona. T