United States or Honduras ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muistatko, minkä kysymyksen hän sinulle teki? »Jos Caesar olisi kristitty, niin eiköhän teidän elämänne tuntuisi turvallisemmalta, etteköhän te varmemmin omistaisi, mitä omistatte, ja etteköhän levollisemmin katselisi huomista päiväänne?» Sinä sanoit minulle, että meidän oppimme on elämän vihollinen, mutta minä vastaan sinulle, että vaikka minä jo kirjeeni alussa lausuin sanat: »olen onnellinen!», niin eivät ne laisinkaan riitä kuvaamaan onneani.
Hän oli tosin matkallakin säännöllisesti lukenut aamu- ja iltarukouksensa. Nyt olivat kuitenkin hänen ulkonaiset olosuhteensa siksi omituiset, että hän katsoi kaipaavansa tavallista enempi sanan rieskan vahvistavaa vaikutusta. Hänellä oli uusi testamentti nyytissään. Hän avasi sen ja istui ikkunan luo hiljaa lukemaan. Heti tuntui hänestä turvallisemmalta.
Ei Jori ole paras mies auringon alla, on niitä muitakin yhtä hyviä kuin hän!» Jälestäpäin kuului kärryn jyrinää ja Elsasta tuntui heti turvallisemmalta. He olivat jo maantien häkin luona, kun hevonen ajoi ohi. Kärryissä istui joitakin naisia ja mies. Muuan nainen kääntyi taakseen katsomaan ja Elsa kuuli nimeään mainittavan.
Minä hengähdin vapaammin, ikäänkuin raitis ilma olisi tuulahtanut minua vastaan he kumpikaan eivät aavistaneet, millä tulivuorisella pohjalla viehättävä, rauhallinen teepöytä seisoi, he keskeyttivät tietämättänsä herra Claudiuksen sanojen jälkeen syntyneen synkän äänettömyyden, ja lisäksi tuntui minusta turvallisemmalta, kotoisemmalta Helldorfin läheisyydessä, sillä vähitellen olin tullut lellitellyksi lapseksi hänen veljensä kodissa.
Lennän kunnioitettava ryökkynä, lennän. Pölkkynen Saanko luvan kysyä, tahtooko neiti että menen luokalle vai jäänkö tänne siksi kun ? Neiti Kortman. Päinvastoin katsoisin mielelläni että jäisitte. Se tuntuisi turvallisemmalta Vuorela Minäpä jään myöskin. Neiti Kauppila. Minä samoin. Lassinen. Jäädään kaikki vaan, jäädään kaikki oikein miesjoukolla Koulutytöt perältä. Liisi Neiti Kortman.
»Sielläkö sinä vielä olet?» huudahti hän toisen rannan ruoikkoon huudahti, vaikka oli koko ajan toivonut että niin olisi. »Niin», vastasi tyttö. »Minä en muistanutkaan lähteä minusta oli niin hauskaa katsella kun sinä uit.» »Tulisinkohan minä sinua vastaan jos se tuntuisi turvallisemmalta...?» »Kyllä se tuntuisi», tyttö vastasi.
»Mainiot», vastasi hän, ja lisäsi, kun jo olin menossa: »Pysy likellä seinää. Portaissa ei ole käsipuita, mutta astuimet ovat varmat.» Menin ulos synkkään yöhön. Tuuli yhä valitteli kaukana, vaikka Shawsin kartanolle ei päässyt henkäystäkään. Oli tavattoman pimeä ja minusta tuntui turvallisemmalta kulkea seinän viertä siksi kuin saavuin porrastornin oven kohdalle talon keskeneräiseen päähän.
Ryysyisissä vaatteissa, jotka hänestä nyt näyttivät turvallisemmalta kuin haarniska, kerjäili hän Taunus'essa, sillä hän ei uskaltanut ottaa esiin lahjoitettuja kultakappaleita pelosta, että silloin myös voitaisiin nuuskia esiin hänen timanttejansa. Tällä tavoin parani kumminkin vähitellen hänen haavoitettu jalkansa parempaan käytäntöön.
Nyt sitävastoin olen kokemuksesta tullut huomaamaan, että tuntuu paljoa turvallisemmalta, jos tietää sotamiehen olevan talossa edes kolmena yönseutuna viikossa kellarin luukku ei ole lähellä kyökin ulko-ovea. Nyt osaan kyllä antaa sotaväelle sen arvon mikä sille on tuleva sekä yleisvaltakunnallisen että yksityiskyökillisen turvallisuuden kannalta.
Hänellä on hevosen voima ja ihmisen äly ja ymmärrys. Olo hänen kanssaan tuntuu turvallisemmalta kuin äidin ja hoitajan kanssa. Se on toisenlaista, jotakin aivan erikoista turvallisuutta. Heidän on kaikki pehmeää, kädet, povi, polvet. Lallulla on kaikki lujaa, jäntevää.