Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Jos se nuori Joukavainen Lausui Laulujen Isäntä Muinen murisi minulle Pyysi pulkailla pahasti Tahtoi taistella halulla Kansanikin kilvoitella Vanhaa mjestä vastustella; Vaikka minä mjelestäni Koska Lauluja latelin Aina asjoja valitsin Sanojakin sovittelin, Engä piikkiä pidellyt Engä jousta jännittänyt Engä ensinkään kävellyt Neljäjalkaisten jälillä Virkaa pyytänyt pedoilta Valpahilta vartioilta, Engä syytä soimaellut Ketään puheilla pahoilla, Annoin kaikkein kaunihisti Ratki rauhassa asua: Koska kuitengin minulle Yhtähyvin ylpiältä Tätä toisinans tapahtui; Mitäs sinä siit muriset Valitat niin vaikiasti, Jos nyt nuoret Joukavaiset Mjehet mjelestäns viata Syystä tarttuuvat sinuuhun Koiran ruoskahan rupeevat Pojes pääldänsä hosuuvat Pedon pahan nukuttavan, Alas arvopatsahalta Pahan juonisen paueevat Johon järin huokiasti Pääsnyt mjekkonen piangin Kyllä kiiruusti kipunnut Olis vaivalla vähällä; Josta juttujans jakaisi Pahat juonensa julistais, Soimaais suulla rohkialla Huutais häjyllä tavalla? Otat oudoksi kovingin Asian aivan luonnollisen Seurat selvät Suomessakin: Joka mjekalla mehuupi, Saman saapi vastahansa, Joka piikillä pelaapi Piikki pistetään eteehen. Pane mjelehes paremmin Tämä tarkia asia
Niinkuin tammi oli perhekin levinnyt äärettömiin, niinkuin tammi oli perhekin nyt yksistään kokonainen metsä, joka oli syntynyt yhdestä ainoasta rungosta, eli samasta mahlasta, täynnä lauluja, päivänpaistetta ja raittiita tuulahduksia.
"Te kaikki kiittelette minua taitavaksi harpunsoittajaksi ja laulajaksi. "Mutta minä tunnen, ettei se ole paljon arvoista, ja tiedän, ettei vanhuksella ole enää minulle opettamista. "Tahtoisin laulaa paljon komeampia lauluja. "En koskaan kyllästy kuuntelemaan tuolla linnassa olevien sotilaiden kertomuksia aurinkokuninkaan Totilan voitoista.
Täällä löytyi ei ainoastaan taruja, lauluja, kirjoituksilla varustettuja oluthaarikoita ja vanhoja, kummallisilla puuleikkauksilla koristettuja, aittoja, vaan myöskin kummallista vanhanaikuista kansaa, jonka selvät, karkeat kasvonpiirteet osoittivat ymmärrystä ja järkevyyttä, sukuja, jotka aina olivat menneet keskenään naimisiin.
Tyydy päivän riemuhun, heitä tumma Tulevaisuus, nauraen tuskas liennä, Eihän maailmass' ole kaikin puolin Loistava onni. Ollen tottunut ylempäin yhteiskunta-luokkain kaikkiin irtaisuuksiin sepitsi hän myöskin muita lauluja, jotka ovat todistuksena yleisestä tapain turmeluksesta ja vaikuttivat vahingollisesti silloin jo hyvin syvälle vaipuneesen miespolveen.
Ja vienonsuruisaan hän väikkyy, Ja lempivät neidot ja laulajat hellät Suo hälle lauluja, kyyneleitä. Tuo viehkeä Luna! Naisekkaana Vielä hän lempii puolisoaan. Vasten iltaa, värjyen, kelmein päin Vilkuu hattarapilvistä hän Ja murhein katsovi poistuvaa, Ja tuskikkaasti jo huutais: "Tule! Tule! Lapset ne kaipaa sua.
Ne muistot eivät olleet enää pappilan ajoilta, ne olivat aikaisempia ja kaukaisempia, ne olivat kaikuja tyttöpäiviltä, joilta pianokin oli säilynyt ja kulkenut mukana. Toisen toisensa perästä otti hän esille sellaisia lauluja kuin: »Du gamla, du friska, du fjällhöga nord» ... tai: »Djupt i hafvet på demantehällen» j.n.e. Minä olin jäänyt ruokalevolleni viereiseen huoneeseen ja kuuntelin.
Hän saarnasi nuorille miehille sekä uskottavia että uskomattomia kaikesta, mitä kaupungissa sai kuulla ja nähdä; hän oli iloinen ja täynnä hupaisuutta, osasi lauluja tynnyrittäin, ja kauan aikaa Nils oli suosittu ja tervetullut minne vaan tuli. Jos joku osasi kertoa hupaisesti ja naurettavasti, niin se oli Nils.
Minä olen jo antanutkin sille ensimäisen saarnan. Elä terveenä! sitä toivottaa veljesi Europaeus. Castrénille. Jalo Veljyeni! Tässä lähetän nyt muutamia tarkempia johtoneuvoja runon- ja sadunkerääjille ja pyydän Sinua olemaan hyvä ja näyttämään ne heille. Heidän varaksensa pyydän Cedervalleriakin lähettämään Seuralle 100 arkkia Runosepän lauluja ja 500 kokonaista Runoseppää.
He joivat ja lähtivät kotiin hyvillä mielin, vaikka oli synkkä syksyinen yö, ja lauloivat yhdessä monenmoisia lauluja; ja sitte kun olivat tarpeeksi laulaneet, he vihelsivät kaksiäänisesti. Kotinsa kohdalla Pilgrim jätti hyvästi. Mutta koska Lents näki Leijonan ravintolassa vielä paljon valkeita ja kuuli siellä lujasti puhuttavan, päätti hänkin sinne mennä.
Päivän Sana
Muut Etsivät