United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toisinaan, kun hän oli vallan murtunut, niinkuin hän tänä iltana oli ollut, tunsi Coletten puoliso jonkunlaista itsekästä tyytyväisyyttä siitä, että hän sai viskautua vuoteellensa tarvitsematta antaa minkäänlaisia selvityksiä puolisollensa, noudattaa entisiä nuoren miehen mukavia tapojansa ja kääriä suuren silkkiliinan päänsä ympäri, sillä näin naurettavasti ei hän kauniin pariisittaren ivallisten silmien edessä koskaan uskaltanut pukeutua levolle ruvetessansa.
"Miten inhoittavasti ja naurettavasti nämät lörpöttelevät herrojensa puheita", ajatteli hän ivanaurulla, "miten supistetuilta ja typeriltä kuuluvat syvimmät totuudet, kun he niitä papukaijain tavoin matkivat!" Kun Saulus oli atrioinnut ja pessyt kätensä, nousi hän ylös ja meni niille portaille, jotka rakennuksen sisästä johtivat tasaiselle katolle.
Mistä ihmeestä olette saanutkaan tuon vanhan villahuivin? Sehän on aivan sen näköinen kuin olisi se ollut äitini tädin huivi." Valtioneuvos asetti päänsä kallelleen ja katseli ylöspäin naurettavasti väännellen kasvojaan. "Voi, teitä naisia! kernaammin te palellutte kuoliaaksi kuin panette päällenne sellaista, mikä ei teitä pue."
Tohtori vilkutti silmiänsä naurettavasti, sanoen ett'ei hän uskalla. Rouva Bruhn hymyili. "Enkö aamulla pyytänyt sinua saattamaan ystävääsi Saramäelle?" "Niin, kyllähän sinun käy pyytäminen, sinun, joka itse jäät kotiin kehdon ääreen. Mikä suoja tuolloinen kehto sentään on kaikkea tukalaa vastaan, sen tietävät ainoastaan salaisuuteen perehtyneet. Olkoon menneeksi, Juho! tekaistaanpas se tuokiossa.
Todellakin? Sepä oli uutinen. Mistä se lähtee? *Rebekka*. Täytettyäni viisikolmatta, aloin mielestäni naimatoin kuin olin tulla liian vanhaksi. Ja sitte rupesin valehtelemaan itseäni vuotta nuoremmaksi. *Kroll*. Te? Vapautunut nainen. Onko teilläkin ennakkoluuloja naima-ijän suhteen? *Rebekka*. Siinä tein perin tuhmasti oikein naurettavasti.
"Vai niin ja oliko hän todellakin yksi niistä, jotka neljä viikkoa sitten olivat arolla?" Minä nyykäytin hänelle. "Ja tuo vanhako antoi sinulle ne onnettomuuden taalerit?" "Niin, Ilse!" Minä menin ikkunan luo ja katselin ulos. Olin vähällä käyttäytyä naurettavasti kyyneleet nousivat silmiini.
"Niin, kadun puolella", vastasi hän jollakin ylpeydellä, "niin korkealla, kuin pääsee menemään, mutta täytyy varovasti kulkea, sillä kolmessa kohden puuttuu rappuja. Välistä putoaa joku nurin niskoin niitä alas". Pienet kasvot irmastelivat naurettavasti, tämä oli kait olevinaan hänen naurunsa. "Ei ensimmäinen ovi, eikä toinen, vaan kolmas!" Hän puhui rohkeammasti ja alkoi näyttää iloiselta.
Ei voi kieltää, että se vaikuttaa hiukan naurettavasti eikä oikein sovellu ainakaan meidän käsityksiimme kuoleman totisuudesta ja vainajain kunnioittamisesta. Meistä tuntuu oudolta varsinkin se, että sekä näissä että myöskin monissa muissa samanlaisissa vainajan sukulaiset, ne, jotka ovat tuon komean, kallisarvoisen patsaan pystyttäneet, näyttävät muistaneen itseään enemmän kuin kuollutta.
"Kaikki hyvät enkelit!" huudahti hän, lyöden muka naurettavalla ja pelättävällä liikunnolla kätensä yhteen, kun kantajamme, Ilse etupäässä, tulivat näkyviin; sitten purskahti hän hillitsemättömään nauruun. Ilse kääntyi katsomaan sänkyvaatekuormaamme, joka niin uhkaavaisesti ja naurettavasti häilyi kantajien päitten päällä. Silmänräpäyksessä olimme ympäröidyt.
Ettekö näe, että me olemme aivan vastapäätä d'Aiguillon'in hotellia, joka on täynnä kardinaalin alustalaisia? Kukas sen tietää, eikö juuri Hänen ylhäisyytensä liene antanut teille toimeksi hankkia hänelle minun pääni? Mutta asia nyt on semmoinen, että minä, naurettavasti kyllä, pidän päästäni varsin paljon, sillä se soveltuu jokseenkin hyvin olkapäilleni.