Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. toukokuuta 2025


Kyllä luulen löytäväsi sen opin myöskin siellä, sillä se on ollut olemassa jo maailman alusta. Kapteeni käveli kiivaasti muutaman kerran edes takaisin lattian. Joko nyt loppui jankkaamisesi? sanoi hän, seisahtuen vaimonsa eteen. Tahi jos sinulla on enempää sanottavaa, niin sano se nyt kerrassaan, että sitte tulee rauhakin. Kuinkas on kiinnityksen laita?

Mutta mikäli minä tiedän, ei siellä ole paljon katsomista, sillä kaikki ylhäiset ihmiset ovat haudatut kirkon lattian alle, ja lukkari tuskin enää tietääkään, missä teidän armonne esi-isät lepäävät.

Noin kuulin emon sanovan, Vaimon vanhan lausuvaksi: "Miniä on minulle tuotu, Koan kokka, saunan salpa, Sylttysukka, kalttokenkä, Penkin pestyn hierelijä, Lattian ripottelija, Tuvan uuen turmelija; Toi toran pereheseni, Surun saattoi leipähäni." "Parempi olisi ollut, Parempi ori polosen, Tuoa Tuonetar tupahan, Manatar tähän majahan, Kun tuoa toruja vaimo, Saaha riski riitelijä."

Kaikki nämät ajatukset johtuivat mieleeni, kun jätin kaisloilla peitetyn lattian ja sen etuhuoneen, jossa rouva Hermentrud oli vastaan-ottanut minut ja minun poikani ylpeällä alhaisuudella. Siellä ollessani kuulin hänen salaisesti arvelevan Chriemhildille, kuinka erilaatuiset serkut olivat; "se oli oikein kummallista, kuinka Gersdorfien lapset kokonaan erisivät Cottien lapsista!"

Tiedättekö, hyvä herrasväki, mitään mainitusta herrasta ja mainitusta rouvasta? Epäilemättä ette, ell'ette ole Raumalta, jonne tämä tarina meidät vie. Rauman muinaisessa luostarikirkossa, joka vuonna 1891 siistittiin perinpohjin, oli siihen asti tilaisuus nähdä kuorin lattiasta kohoneva muurattu hauta, joka oli Jordanin perheen leposijana. Muurihauta tasoitettiin silloin kuorin lattian tasalle.

Mutta kun taas löysin itseni, olin pulskasti kaksi vanhaa syltä kyökin lattian alla, pilkko pimeässä kellarissa. Meillä on näet kellari kyökin lattian alla. Ja Mari hänellä polosella kun on niin paljon muistamista oli unhottanut luukun auki. Joku turmeltuneempi mies olisi tietysti ensi työkseen kironnut. Ja joku heikompi luonne olisi alkanut huutaa apua.

Niinkuin en minä saisi hyssyttää ja laulaa ja kantaa teitä kaikkia konttorillaniHän astui kiivaasti lattian poikki, kädet housuntaskuissa. »Tietysti minä olen itsekäs» hän kääntyi äkkiä ja jäi seisomaan matkan päähän, »erittäin itsekäs enkä koskaan ajattele sinua ja lapsia niin, minäkö heistä välittäisinhänen äänensä koveni.

Vihdoin, kun nimismiehen patukka pakotti sen luopumaan tästäkin tyyssijastaan, loikkasi se toistamiseen lattian yli ja syöstä hurahti raollaan olevasta ovesta ulos. Tämän vähäisen välikohtauksen jälkeen rymistettiin ja ravistettiin eukkoa taas yhtä tuimasti, vaan ei siitäkään ollut muuta seurausta, kuin että hän unimielissään rupesi sekavasti sopertamaan.

Pappien kumartuneitten ruumiitten yli se putosi: siitä kuolinhuudot seurannut hiljaisuus oli ikuisuutta! liejuinen virta pärskyi alttareille, peitti lattian ja kätki mutaansa pappien yhä vielä sätkyttelevät ruumiit. »Ne ovat kuolleet», Burbo sanoi, joka nyt vasta ensi kertaa kauhistui ja kiiruhti takaisin huoneeseen. »En luullut vaaran olevan niin lähellä

Ne ovat ensin arkoja, kyyröttävät nurkassa eivätkä uskalla tulla ottamaan, ennenkuin olemme kiivenneet yläsillalle ja sieltä tirkistämme lattian raoista. Sitten ne vähitellen kesyttyvät ja uskaltavat ottaa maasta, vaikka me olemmekin sisällä vähän matkan päässä.

Päivän Sana

helsingissäkään

Muut Etsivät