Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Kohta ilmestyy muhkeasti puetettu wirkamies, armollisesti noikaten lakki kourassa kumartelewille maanmiehille. Mutta onneton se, joka jollakin lailla uskaltaa olla wälinpitämätön ja kankea tahi muutoin loukata häntä, sillä tuhansia keinoja löytää hän uppiniskaisen kukistamiseksi.
Tällä kertaa olivat seuraukset hiukan tuntuvammat: minulta lensi lakki päästä, hankaset veneemme vasemmalla laidalla pirstautuivat ja lähelle vesirajaa ilmestyi pieni reikä, mutta henkeään ei kukaan menettänyt, ainoastaan yksi miehistäni sai käsivarteensa haavan. »Käyvätpä liian tunkeileviksi», virkoin miehille, »lienee siis parasta meidänkin vuorostamme sylkäistä.»
Nyt, kun tanssimusiikin säveleet ja Doran läheisyys eivät enää lumonneet häntä, hävisi osa siitä hurmauksesta, jota hän äsken oli tuntenut, ja levottomat ajatukset alkoivat vaivata häntä; ne tulivat hänen mieleensä toinen toisensa jälkeen, hänen siinä kulkiessaan pitkin katua, turkinkaulus ylhäällä ja lakki niin alhaalla otsassa kuin mahdollista.
Kun sitten näki siinä minut, sanoi hän melkein itkevällä äänellä: Ei, vaan mihinkähän se mies nyt hupeni ... siltähän pää paleltuu, kun tässä on sen lakki ... eikä sitä löydy mistään... Antakaa minulle tuo lakki, minä koetan toimittaa sen hänelle, sanoin minä ja otin lakin hänen kädestään.
Se olikin porokarja, jonka sarvet näkyivät taivaan rannalla. Tuntia myöhemmin seisoi Laila pihalla pitkä matkasauva kädessä, puettuna siniseen takkiin, kirjailtu vyö vyötäreillään, kaunis liina kaulassaan, pieni punainen lakki päässään, hiukset kahdessa pitkässä palmikossa, raittiina, reippaana ja kauniina kuin keväinen kukka.
Helähtää virren sävel väkijoukosta. »Linna luja on Jumala» kaikuu yliopiston rappusilta senaatin rappusille, helähtää takaisin Nikolainkirkon seinistä. Kaikki seisovat lakittomin päin. Järjestyksenvalvoja paljastaa hänkin päänsä ja seisoo lakki kämmenellä kuin kenttärukouksessa. Se oli kaunis virsi... Hän panee hitaasti hatun päähänsä. Kyynel kiiltää hänen silmässään.
Päät alkavat paljastua. Yhä mahtavamman kaiun saa laulu. Sen sointu ei enää kuulu sotamarssilta, se ennemmin kajahtelee voitetun voiton riemusäveleeltä. Karhun Esa seisoo sängynpaaluun selkäänsä nojaten. Hänellä on lakki päässä, toiselle korvalle sysättynä. Se on ihmettelyn kysyvä, hieman pilkallinen ilme tuo väänne suusopessa, tuo katse vetistävissä silmissä.
Pöydällä paloi kaksi talikynttilää; seinät oli koristettu kultapaperilla; muutoin oli kaikki niinkuin talonpoikaisessa tuvassa on tavallista: lavitsat, pöytä, katosta nuorassa riippuva pesukannu, naulassa pyyhin, nurkassa hiilikoukku, leveällä uunin arinalla savi-astioita. Pugatshev istui jumalan-kuvain alla, käsi mahtavasti puuskassa. Hänen yllään oli punainen kauhtana ja korkea lakki päässä.
PISPA HENRIK. On poika ilokas ja viisas!... Tässä Saat pyytämäsi. Tämä minulle On liian suuri, mutta isälleni Se saattais aivan hyvin sopia, Tiedätkö pispa Henrik milloinka Hän tulee kotia? Ma olen jo Niin tavattomast' odottanut häntä! PISPA HENRIK. Sit' en mä tiedä... Mutta tekiskö Sun mieles kerran saada pispan lakki Ja pispan arvo? ILMARI. Vallan tekisi!
Muutamia asteli vielä kaupungilta, kenellä nisuleipä, kenellä viinanassakka, kenellä sarkapakka, kenellä oli kädessä leipä ja sen päällä muutamia sillejä, kenellä kaksi leipää ja voita välissä, kenellä lakki kädessä ja siinä korppuja ja kenellä mitäkin. Ja kävi siinä hurma rannassa, niinkuin käypi puhelevassa väkijoukossa, aika meka. Rannassa oli jo Erkkikin Katrineen.
Päivän Sana
Muut Etsivät