Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Paljonko lienee kello?» »Käy neljättä. Mikä sinua vaivaa?» John nosti kynttilää ja katsoi häneen. Alma katsoi vastaan suurilla loistavilla silmillä: »Ei minua mikään vaivaa. Ei yhtikäs mikään. En saa vaan unta.» »Koeta, muruseni, kumminkin», kehoitti John, laskeutuen jälleen makuulle. Aamulla, kun hän tavalliseen aikaan taas heräsi, oli Alma sikeässä unessa.
Silloin älysin minä kärpäsen, joka astuskeli pitkin erästä kattoruunun kynttilää ylös ja alas, alas ja taas ylös, kunnes näytti kyllästyvän siihen ja lentää hurahti haarakynttiläjalkaan, jossa se uudisti äskeisen temppunsa.
Emilia. Sinun mieliksesi tuon kirjeen tänne. Saammepa nähdä, että minä olen oikeassa! Julia. Me saamme nähdä, että minä olen oikeassa! Nyt toi Emilia kirjeen. Sisarukset lähenivät kynttilää. Tarkemmin nähdäksensä kirjeen sisältöä, Julia niisti karren kynttilästä, jonka hän, joko tahallaan taikka tapaturmasta, sammutti.
Gummidge'a tuokion aikaa, loi hän silmänsä Schwarzwaldin kelloon, nousi, niisti kynttilää ja muutti sen akkunaan. "Kas niin!" lausui Mr. Peggotty iloisesti. "Nyt on kaikki valmiina, Missis Gummidge!" Mrs. Gummidge huokaili. "Valaistu tavan mukaan! Te kummastelette, mitä varten näin tehdään, Sir! No, sitä tehdään pikku Em'lyämme varten.
Mutta sanokaa suoraan, ettekö todellakaan ole hullu? Vai teeskentelettekö vaan? MALVOLIO. Usko pois, en ole; totta puhun. NARRI. En, minä en koskaan usko hullua miestä, ennenkuin saan nähdä hänen aivonsa. Toimitan teille kynttilää, paperia ja mustetta. MALVOLIO. Siitä saat palkan ylenpalttisen, narri. Kulje, kulje joutuun!
Luultavasti on hän jo täällä etsinyt leposiansa." "Kylläpä minäkin niin luulen," sanoi Mari, "hyvää yötä." Severin läksi ulos. Hän päätti vielä hakea selville Ivarinkin, ennenkuin hän itse menisi maata. Hän kävi siis väen tupaan, joka oli aivan pimeä. Mutta Severillä oli tikkuja taskussaan, joilla hän veti valkean, vaan ei hän löytänyt kynttilää eikä päreitä.
Jos siis ei vakuutustanne tarvitseisi salassa pitää, olisi siitä asialle ja hyödylliselle aatteelle etua." "Liioittelet sinä nyt", sanoi Mäentausta hymyillen. "Mutta siitä huolimatta en tahdo kynttilää vakan alla pitää jos noin sopii sanoa. Kyllä minun vakuutukseni saa muitten tietoon tulla, vaikka en luonnollisesti tahdokaan siitä itse puhua." "No niin, se oli oikein!
Takkalautakon yläpuolella oleva vanha, suuri hopeakello, jota eno Simister sen tarkan käynnin tähden Margeryksi nimitti, kävi jo yhtätoista, vaikk'ei kukaan meistä kuullut Abbey kellon lyövän. Nyt oli minun vuoroni seisoa portailla ja suojella kynttilää vedolta, heidän astuessa käsi kädessä portaita alas, juurikuin kaksi lasta.
Oli tullut aivan pimeäksi tuvassa eikä kumpikaan olisi sitä huomannut, jos ei äiti olisi tullut kynttilää tuoden, ja nyt vasta huomasi Amoskin vielä olevansa sidottu, ja Martha avoi häneltä köydet.
Kynttilää hänellä ei ollut pimeänä vuoden aikana, mutta osataanpa lukea päreenkin valossa. Ja hauskinta oli kirja kädessä istua Ison Männyn pitkällä oksalla, varisten raakkuessa sen latvassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät