Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Kaikille tuntui suoranaiselta taivaanlahjalta Susanna-muorin ilmestyminen ruokasalin kynnykselle. Hän tuli yhtä hiljaa kuin tavallisesti. Hän oli herännyt auton puksutukseen, tehnyt tulta ja pukeutunut. Huomattuaan, että tohtorilla oli vieraita, hän tuli kysymään, pitikö laittaa teetä tai tarvittiinko häntä muuten johonkin. Paavo Kontio katsoi kysyvästi vieraisiinsa.
Siinä oli lato metsän reunassa kuivemmalla maalla. Miksei hän voisi viettää yötään tässä yhtä hyvin kuin jossain muualla! Se on tyhjä, tähän ei voi yöpyä, mutta hän istuutui kuitenkin sen kynnykselle. Siinä hän selvisi, mielenkuohu laskeutui, vaahto painui ja sen viimeiset kuplat vain mielessä sihisivät. Tähän oli siis tämä taival päättynyt.
Mutta yöllä, kun Goto nukkui, hän hiipi hiljaa tämän huoneeseen. Kuu loi vienon valonsa tyttösen enkelimäisille kasvoille. Adalgot pysähtyi kynnykselle. Hän ojensi oikean kätensä Gotoa kohti. "Näen vielä sinut, Gotoni", kuiskasi hän. Heti sen jälkeen hän meni vaatimattoman alppitalon kynnyksen yli. Tähdet alkoivat vähitellen vaaleta.
Matasunta jäi kynnykselle seisomaan kuin naulittuna. Hän ei ollut koskaan ennen hakenut kuningasta. Hänen sydämensä sykki levottomasti. Hän ei uskaltanut puhutella häntä eikä mennä lähemmäksi. Vihdoin Vitiges nousi huoaten ylös. Silloin hän näki ovella Matasuntan. "Sinä täällä, kuningatar", virkkoi hän mennen tätä vastaan. "Mikä sinut tuo luokseni?" "Velvollisuus sääli ", sanoi Matasunta.
Juhani ja Auno olivat istuneet ladon kynnykselle, jalat ulospäin, ja Matti Aunon viereen, mutta Jertta seisoi vielä ulkona ladon edessä katsellen, miten hän siihen istuisi, kun aukko oli Juhanin ja Aunon välillä. Juhani kiirehti sanomaan: No, sovithan tähän sinäkin, moinen Pörönperä. En minä ole mikään Pörönperä.
Mutta kesken kaikkia juhlallisuuksia valtasi kaiho prinssin mielen. Hän muisteli kaunista prinsessaansa ja kun ilta tuli, niin hän nousi hevosensa selkään ja lensi suoraan prinsessan linnaan. Hän astui sisään, hiipi hiljaa ovenvartijan ohi, joka lepäsi syvässä unessa ja astui prinsessan ovelle. Hän kohotti esirippua ja jäi kynnykselle kuuntelemaan.
Mutta Aapon rinnassa sykähti nyt rohkeus ja päättäväisyys, eikä hän koiria pelännyt. Annu oli arvannut Vahdin haukunnasta vieraan tulon ja istuutunut eloaitan kynnykselle. Aapo oli tullessaan miettinyt hyvinkin koreita pyrkiäispuheita, mutta kun hän nyt Annun ulkona näki eikä niitä puheita tarvittukaan, joutui hän kokonaan hämmennyksiin ja osasi tuskin tervehdystään toivottaa.
Marit'ia pelättiin. Vaikka väki olisi ollut kuinka iloinen ja meluavainen renkituvassa, niin haudan äänettömyys kohta vallitsi kun hän astui kynnykselle. Mutta kohta kun hän oli mennyt ruvettiin laskemaan juttuja ja lörpötyksiä emännästä. Mahdotointa oli kieltää että Marit piti taloa siistinä ja järjestyksessä.
Shemeikka häntä siihen katseli, ja jo tiesi, minkä houkuttelulauluistaan hän tälle linnulle laulaa. Hän nousi, meni ja istahti kahareisin kynnykselle, toinen jalka aitassa, toinen ulkona ja sanoi yhtäkkiä yllättäen: Haastaisit minulle huolesi, emäntä nuori. Marjan ääni vähän vavahti: Huoleniko? Mitkä huoleni? Kaikki ne, mitkä sinulla on.
Varsinkin painoi häntä ajatus, miten vanhemmat ottaisivat hänen tulonsa vastaan. Se kävi helpommin kuin hän oli ajatellutkaan. Hänen nilkku veljensä, Ranssu-niminen, avasi äkkiä saunan oven, seisahtui möllämystyneenä kynnykselle ja sanoi: Ka, Jaana! Jaanan täytyi oikein naurahtaa hänelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät