Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025


Minä rukoilin hänen edestänsä tänään ehkä olisi ollut enemmän syytä rukoilla omasta puolestani ja sitten päätäni rupesi kovasti huimaamaan, ja minä lähdin Linchleytä hakemaan. Kun tulin lähelle virtaa, niin koski varsin kovasti humisi. Oli hirveän kuuma ja minun teki mieleni mennä alas virralle, mutta sanoin itselleni: "Ei tänään, sillä on elokuun kymmenes päivä!

Muistaakseni Hallalan tiluksess' On Lassilla muijinensa Osa yks'satakolmansi kymmenes Sen maista ja niityistä satoinensa. Mut niitty on annolle niukka, Ja maa on laiha ja työ on tiukka, Ja, kaikki, mi kasvaa, on kiveä, Ja kivist' ei ees elä Kuija. Mut Lassill' on käsiä, sääriä, Ja sitkeä, saita on muija. Hän raataa ja kaivaa ja kyntää maan, Ja muijallaan On lisänä rikkakin rokassaan.

Koko päivän olen pitänyt erästä muistoa mielessäni, ainoastaan nähdäkseni, kuinka pitkälle puutumisesi ulottuisi, etkä sinä ole sanonut minulle edes sen vertaa kuin: anna minulle muisku! Tänäkö päivänä, maltapas hiukan ... mutta missä ajatukseni ovatkaan olleet? Nythän on kymmenes hääpäivämme! Kas niin ... nyt olen ottanut sen, mihin olin oikeutettu.

Minä olin päinvastoin lähtenyt etsimään sellaisia merkillisiä miehiä, jotka aina ovat etupäässä ja kaikissa asioissa suuna päänä, vaikka tuskin kymmenes osakaan heistä ymmärtää asioita johtaa, vaan useimmat yhteistä hyvää hakiessaan etsivät omaa etuaan tahi kunniataan.

Siitä vanha Väinämöinen vielä tuon sanoiksi virkki: "Elkätte, etinen kansa, kansa vasta kasvavainen, veikaten venettä tehkö, uhkaellen kaartakana! Jumalass' on juoksun määrä, Luojassa lopun asetus, ei uron osoannassa, vallassa väkevänkänä." Kymmenes runo

Päiviä yhdeksän nyt tuotiin puit' ylen paljon; vaan valoks ihmisien kun kymmenes ilmeni Eos, uhkuvin kyynelin kannettiin ulos urhea Hektor, nostettiin roviolle ja tuiskattiin tuli puihin. Mutta kun huomensynty jo nous rusosorminen Eos, niin roviollepa taas jalon Hektorin riensi jo kansa.

Silloin kreivi pani Siegfriedsburgin kirkossa toimeen upean juhlan Genoveevan kuoleman muistoksi. Hän itse ja kaikki palvelijat, kaikki ritarit ja linnanrouvat läheltä ja kaukaa olivat silloin tummimpaan surupukuun puettuina. Myös oli silloin läsnä sellainen kansanpaljous, että tuskin kymmenes osa mahtui kirkkoon.

"Minä jo tiedänkin, kuka se on. Filippa, eversti kutsui kaikkia palvelijoitaan tällä nimellä, hänellä ne vaihtuivat usein, niin että hänellä nyt oli jo kymmenes Filippa Filippa on kai edes tämän ainoan kerran puhunut totta? Neiti Dora Hjort, eikö niin?" "Niin", sanoi Eugen vastahakoisesti.

Sinun hevosesi oli kymmenes, sanoi hän; sen useampia hevosia ei ollut koko kappelissa. Mitä tämä on? huudahti Heikki. Me tulemme jäältä ja sinne ei ole käsketty tuoda kuin kolme hevosta, jotka hyvin riittivät koko kuljetukseen. Hyvänen aika! Sen kai Maria tietänee, joka seurasi miehiä riiheen antaakseen heille avaimen, vastasi Riitta, nyt hänkin hämmästyneenä.

Kymmenes päivä nyt ol' Elokuuta, Ruispellot nuokkui kullan keltaisna, Vaan talonpojill' oli tointa muuta, Kuin viljojansa koota pelloilta: Ol' leikattava touko toisenlainen, Niin kallis vilja, elo isänmainen, Jost' uusi polvikin sais nauttia.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät