Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Kymmenennen legionan takana seisoi Labeon väki. Sotamiehet tunsivat hyvin Juutalaisten ryntäykset, ja heitä oli koetettu mitä rajuimmissa tappeluissa. Taistelon kohina oli havauttanut heitä kaikkia, ja Labeo oli järjestänyt heidän; ja kun kymmenes legiona pakeni ja Juutalaiset ajoivat takaa, Labeon sotamiehet astuivat esiin taisteloa uudistamaan. Koko Romalaisten armeija oli varoillansa.
Oi armoa!... ei, voiton lisäks ei Hän saata ryöstää kyynelt' äidin kurjan. Se helmaan valakaa sen ystävän, Jok', ehkä kovin koitteleekin meitä, Tok' unheesen ei nöyrää mieltä heitä. Mua kummullen nyt viekää. Kiitos, rauhaan Nyt tahdon jäädä. Menkää, sitä toivon. Ma tahtoanne kunnioittaa tiedän. Jos tarvitsette, lähell' olen tässä. Kymmenes kohtaus. Kuin huoletonna juhlapuvussaan Nuo joukot käy.
keralla lepää vertainen, sen mukaan vähempi, suurempi on kummun kuumuus.» Hän kääntyi oikeaan. Me taivalsimme välillä vaivain ynnä muurein ylhäin. Kymmenes laulu Kaupungin muurin ynnä tuskain tuimain välitse tietä kapeaa nyt eespäin käy Mestari, ja minä jäljissänsä. »Sa korkein viisaus, mi mieles mukaan pimeyden piirein kautta johdat mua, mun täytä toivoni ja vastaa mulle!
Kymmenes kohtaus. Sama paikka. AGAMEMNON. Haa! Kuulkaa, mikä riemu? NESTOR. Rummut, vaiti!
Hällepä näin Priamos, jumalainen vastasi vanhus: "Jos minun haudata suot sinä Hektorin, viettäen peijaat, näin menetellen täytät, Akhilleus, mieleni toivon: Saarretut kaupunkiin, hyvin tiedät, on kaikki, ja kaukaa vuorilt' asti on tuotava puut sitä säikkyvi kansa. 663 Päiviä linnass' yhdeksän surisimme me häntä, kymmenes peijaitten pitopäiv' ois kansani viettää; vihdoin yhdestoist' uroholle sen kumpu jo luoda; olkoon kahdestoist' uus taistelopäivä, jos täytyy."
Meni jo viikko ja toistakin, mutta matkamiehiä kaupungista ei näkynyt, ei kuulunut, ja rupesivat veljet arvelemaan asiaa sinne, tänne. Ja heidän näin arvellessaan koitti viimein kymmenes päivä, mutta aina samalla tietämättömyyden tiellä viipyivät Simeoni ja Eero. Aurinko nousi, ja korkeimmallaan kierteli pirtissä reuhuava ilo; ja voimakkaasti siellä lausuiltiin, koska kukin kerskaili voimiansa.
Hän sanoi, että heillä päin, Suomen rajan tuolla puolen, maat jaetaan talonpoikien kesken perheen suuruuden mukaan ja joka kymmenes vuosi. Vielä sanoi, että isä Tsaari aikoo kurittaa Suomen herroja, ottaa heiltä maat ja jakaa maattomille.
Mikä aika ollee nyt? Mua vaivaa levottomuus ja ohaukseni polttaa. Miten luulet ajan kuluneeksi, Pauli? PAULI. Arvaten, lähenee illan kymmenes hetki. TYKO. Ehkä varromme tässä turhaan. PAULI. Vaiti! Kuulenpa askeleita. TYKO. He tulevat. Käykäämme verhoon. Tää muistoksi sun sisareltas ota, Vaikk' katkera kuin kuolo on se muisto. HANNA. Oi Jumala, se on jo tyhjennetty! ELMA. Se tehty on.
keralla lepää vertainen, sen mukaan vähempi, suurempi on kummun kuumuus.» Hän kääntyi oikeaan. Me taivalsimme välillä vaivain ynnä muurein ylhäin. Kymmenes laulu Kaupungin muurin ynnä tuskain tuimain välitse tietä kapeaa nyt eespäin käy Mestari, ja minä jäljissänsä. »Sa korkein viisaus, mi mieles mukaan pimeyden piirein kautta johdat mua, mun täytä toivoni ja vastaa mulle!
Nukuin ennenkuin olin ennättänyt Isämeidän loppuun, aloin aamuni laulelulla ja olin koko päivän melkeinpä vallattoman iloinen, keveä ja työnhaluinen. Kävi toteen mitä Susanna oli sanonut, että rakkaudestamme koituisi minulle terveydenlähde, tehokkaampi kuin mitä mikään lääkärin viisaus olisi voinut keksiä. Kymmenes luku.
Päivän Sana
Muut Etsivät