Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
"Mitä sinä hupatat? kuinka täti semmoisella uskaltaa mihinkään ajaa?" vastasi herra. "Menkää nyt lapset pihaan ja viekää Elsakin mukaanne; me vähän kävelemme täällä." Elsa ja lapset läksivät. "Eveliina tulee kävelemään meidän kanssa!" sanoi herra. "Kylläpähän kävelen kaupunkiin!" "Kuinka sinä tuommoinen olet?" sanoi rouva. "
Ehken sinä voisit paremmin vaikuttaa. Sekin on jumalan tahdossa. Mutta voisithan koettaa. Kyllä, kyllä.. Eikös siellä ole Karikin? Taitaapa olla. He tulevat tänne. Kiitoksia paljon, kylläpähän tässä ennätetään. Teillä taitaa olla nyt pää täynä keinoja, millä nälkä saadaan poistumaan. Aina hiukan. Aina hiukan, aina hiukan. Enpä häntä ole osannut hyvin punnita, sillä jumalastahan se riippuu.
Milloin suvaitsette syödä aamiaista? kysyi pehtori hymyillen. Milloin hyvänsä en ole nälkäinen. Minä menen kylälle kävelemään. Ettekö suvaitsisi katsahtaa päärakennukseen, minulla on siellä sisällä kaikki järjestyksessä. Tehkää hyvin katsahtakaa, jos ulkopuolella onkin vähän... Ei, kylläpähän sitten. Sanokaa, tiedättekö täällä erästä vaimoa nimeltä Matriona Harina? Kyllä kaikitenkin.
Kyllähän nähdään, herra kardinaali, kyllähän nähdään, sanoi kuningas, joka, hyvillään siitä että oli löytänyt kuningattaren syylliseksi rikokseen, josta hän aivan vähän lukua piti, ja viattomaksi rikokseen, jota hän kovin oli pelännyt, oli valmis vaikka paikalla sopimaan hänen kanssansa; kylläpähän nähdään, mutta, kunniani kautta, te olette liian sietäväinen.
Jatkakaa vaan tanssia, koska hän sitä niin välttämättömästi tahtoo. Kylläpähän sanoo, koska se riittää. Mutta tuntematon ei vielä tiennyt, minkä itsepäisen jurrikan kanssa hänellä oli tekemistä; d'Artagnan ei ollut niitä miehiä, jotka koskaan armoille antautuisivat.
Antero katsoa tuijotti mummoon. »Kylläpähän kerran vielä tulen yhtä hyväksi kuin muutkin», sanoi hän, »ja silloin on teidän paras varoa itseänne.»
"Kylläpähän tässä ennättää mutta kuinkas sitte kävi?" "Kuinkako kävi? Minä arvelin unohtaa koko jutun, mutta mutta " "Mutta mitä?" "Mutta en sitä ole muille sanonut, vaan sinulle, joka et yks'lahkeisista välitä, saatan sen sanoakin mutta minä en voinutkaan. Käyhän se näet jo sapelle, kun toinen, jota ei tunnekaan edes, tulee toisen apajalle, mutta ei se ole se, joka minua harmittaa.
Antti, nouda Mattikin tänne ja sano hänelle, mitä minä olen sanonut, älköönkä siitä puhuttako enää sen koommin." Ja silleen asia jäi. Joitakin päiviä viivyttiin yhdessä kaikessa rauhassa. Sitten Pekka sanoi: "Nyt täällä on kaikki hyvin; nyt minä lähden tuntureille. Jääkää hyvästi! Antti, älä unohda Pekkaa! Kylläpähän tapaamme toisemme!"
Tälle hän virkkoi: "Tee, minkä voit, mutta pidä kiirettä! Me tahdomme olla yksin täällä metsässä; kylläpähän sitten saatte meistä tiedon." Kun suomalaisjoukko oli mennyt, riensivät nuo kolme miestä Surmanlaaksoon ja sytyttivät metsän palamaan monesta eri paikasta.
Vappu oli näet tehnyt taikoja, ja nyt talolliset aikoivat tehdä hänestä lopun, ison ruotsalaisen kuoleman kostaakseen, kun Vappu oli Mattia yllyttänyt. Niin talolliset sanoivat ennen lähtöänsä. Jumalan kiitos, että te tulitte tänne oikeaan aikaan. Nyt ei talollisilla ole mitään hyötyä kaikesta puuhastaan, ja kylläpähän minä heidät vielä kerran tapaan", lisäsi hän uhkaavasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät