Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Mutta kun Kari tunsi itsensä vapaaksi, hypähti hän polvilleen, tempasi jäältä kirveen ja aikoi karata Panun jälkeen. Kuisma seisoi välissä ja tapasi häntä lämsän silmukalla. Silloin suhahti kirves ilmassa, ja pää halaistuna lyykähti Kuisma hengetönnä hangelle. Karikin tahtoi estää reitalaisten pakoa. Kostakaa, miehet, kostakaa! huusi hän ja syöksyi veristä kirvestä heiluttaen heidän apuunsa.
Ehken sinä voisit paremmin vaikuttaa. Sekin on jumalan tahdossa. Mutta voisithan koettaa. Kyllä, kyllä.. Eikös siellä ole Karikin? Taitaapa olla. He tulevat tänne. Kiitoksia paljon, kylläpähän tässä ennätetään. Teillä taitaa olla nyt pää täynä keinoja, millä nälkä saadaan poistumaan. Aina hiukan. Aina hiukan, aina hiukan. Enpä häntä ole osannut hyvin punnita, sillä jumalastahan se riippuu.
Se oli Panu, joka kahden kesken Karin kanssa jääneenä oli ryöstäytynyt irti. Samassa karkasi Karikin jäljestä huutaen, että ottaisivat Panun kiinni. Mutta ei kukaan joutunut tulen tieltä paetessaan häntä auttamaan, ja Panu oli kadonnut jäljettömiin samoin kuin Karikin.
Kovin kävi Jorman mieli pahaksi tätä pojan onnettomuutta. Tuolta hän tulikin järven poikki, oli nolostuneen ja uupuneen näköinen. Haltijan eläin, jota ajoin, sanoi Kari. Vuoreen juoksi, ja sinne jätin. Kenen luulet työksi tätä? Pahansuovan työtä. Olisiko Panun? Karikin uskoi, että se oli Panun työtä.
Ei sallinut Ilpotar siitä asiasta puhuttavan, ja arkaan paikkaan siinä aina sana sattui. Annikki ja emäntä istuivat kodan kynnyksellä lintuja kynien. Annahan nyt olla, sanoi emäntä. Saan minä nämä yksinkin höyhennetyksi. Käyhän nyt siistiymään... Karikin on täällä ... nämä on sen tuomia lintuja ... etkö nähnyt häntä tuvassa? Istuvanhan tuo siellä näkyi.
Päivän Sana
Muut Etsivät