Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Hänen kätensä olivat ristissä ja niin valkoiset, että niitä olisi luullut kahdeksi marmori-kädeksi. Hiljainen kolkutus kuului ja ovi aukeni. Molemmat naiset käänsivät itsensä ja sairaskin havahti unestaan. Hän kääntyi toiselle kyljelle, nojasi käsivartta vasten ja kuroitti esiin päätänsä. Villon hänet oitis tunsi; se oli nuori herttua Renato.
Uuno hämmästyi ja keikahutti itsensä toiselle kyljelle. Ha-ha-ha-ha, nauroi hän. Ei, nyt täytyy ruveta maata. Kuka sinun tietää? sanoi Henrik muka leikkien. Ole nyt. Ei, no hyvää yötä vaan. Sammuta toki ensin. Jaa se on totta, sanoi Uuno ja puhalsi kynttilästä tulen. Hyvää yötä. Hyvää yötä. Ihan samalla tavalla he taas makasivat pimeässä kuin silloin yöasemalla, eivätkä kumpikaan nukkuneet.
Monta kertaa on kaikki niinkuin tulessa. Ruoka ei maita, uni ei tule silmiin, täytyy vaan käännellä kyljeltä kyljelle. Jah, jah, kyljeltä kyljelle, matki Kinturi. Kokemuksien yhteisyys ilahutti häntä siihen määrään, että molemmin käsin täytyi pyhkiä pitkin kutisevaa nenänvartta vuotavia kyyneleitä. Hyvä, hyvä mies se on tämä kauppias. Jos se kiristelikin pennisiä, niin mitäs kauppias muuta mahtaa!
Minäkin matkustin Peruun samassa laivassa. Laiva oli hankkeessa poiketa Limaan, kun sitä Juan Fernandosin kohdalla kohtasi hirveä myrsky, joka teki sen ohjattomaksi ja kallisti sen toiselle kyljelle. Laivamiehet ja matkustajat turvautuivat nyt pelastusveneesen, mutta meren pauhatessa markisinna ei suostunut astumaan veneesen; hän painoi lastaan syliinsä ja jäi laivaan. Minä jäin niinikään laivaan.
Mooses ei kuitenkaan luullut asiain niin pahasti olevan kuin ne olivat, piteli vain ohjaksista ja puhutteli: »Piehtaroimaanko sinä nyt rupesit? Piehtaroi vain aivan kylliksesi siinä hiekkaisella tiellä. Etkö pääse toiselle kyljelle enää. Voi, voi, kuinka suuri on tuo pahka, ihan kuin suuri leili... Nousehan nyt jo pois, et näy pääsevän toiselle kyljellesi, vierit vielä tuonne ojaan.
"Onko Gunnar kotona?" kysyi Bergit, pistäen päänsä ovesta sisään. "Kyllä, hän makaa vuoteella". Bergit meni vuoteen luo. "Gunnar! Gunnar!" kuiskasi hän ja pudisti häntä hiukan. "Niin!" vastasi Gunnar ja kääntyi toiselle kyljelle, hieroen silmiänsä. "Sinun täytyy nousta pystyyn niin pian kuin mahdollista". "No, mikä on hätänä?"
Ei, hän ei kiroillut ketään, siksi hän oli liian hyvä. Entäs lapsi! Aslak vapisi, hän kääntyi toiselle kyljelle, vaan ajatuksiansa hän ei voinut poistaa. Hän oli kuullut että Liv, niinkuin heittiöt ainakin, oli heitetty ulos isänsä talosta, vaan missä hän oleskeli, siitä ei Aslak ollut mitään tietoa saanut.
Päivän Sana
Muut Etsivät