United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
istuu isän polvelle ja silittää hänen hastaan, taasen kyökkiin kiiruhtaapi. Kummaksuen lastaan katsoo ukko rovasti ja hiljaa hymähtääpi. jotakin hän arvaa, enin arvoitukseks jääpi. Mutta miss' on taideniekka? Miksei täällä, jossa päiviä, viikkoja elänyt on kuin kullan kukkarossa? Hetken työnsä seurassa hän vielä viettää tahtoi. Huomenna sitä kaikki kansa katsella jo mahtoi.
Niinkuin ei meidän välillämme olisi ollut mitään väärinkäsitystä se juoksee iloisesti kanssani portin taa haukkumaan sikoja, joiden päälle sen usutan. Me ajamme ne taas niinkuin ennenkin maantielle ja maantien taa ja palaamme yhdessä takaisin. Otti juoksee edeltä kyökkiin ja syö voileipiä kädestäni toisen toisensa perästä, niin että sylki roiskaa.
Mutta ei se ollutkaan Liisu. Hän vilkaisi kelloa. Neljänneksen yli yhdeksän. Paljoko lienee ollut silloin kun Liisu meni? Kauvan hän oli viipynyt... Tunnin varmaan. Mutta tuossapa hän viimeinkin oli. Nooh ? Mitä niin? Vastausta? Ettehän käskenyt sitä odottamaan. Heitin kirjeen kyökkiin, en minä Sanni neitiä tavannutkaan. Ei vastausta odottamaankaan ... aivan oikein. Kuka kirjeen otti vastaan?
Hän hypähti pystyyn, hän muisti taas missä oli; rouva häntä kutsui. Marit juoksi alas kyökkiin. Siinä seisoi rouva. "Vihdoin viimeinkin", kuului huuto häntä vastaan. "Saanko luvan kysyä missä hän on oleskellut tänä päivänä? Onko mokomaa nähty, juosta pois nyt, kun meillä on niin kova kiire. Enkö sanonut että hänen piti jäädä tänne? Vai kuinka tule nyt ruoan kanssa ja tee se pian".
Tehden nopean päätöksen, meni Wappu kyökkiin ja huusi: Tule ulos, ota käsiliina sekä ätikkää ja auta minua. Joko sinulla taas on jotakin käskettävää nauraa hohotti piika paikasta liikkumatta. Se ei ole minua varten, sanoi Wappu synkällä katsannolla ja otti itse ätikkä-pullon hyllyltä Bincentz makaa tuolla ulkona minä olen lyönyt häntä.
Käsi kädessä käytiin sitten ensin ruokasaliin katsomaan, oliko pöytä asetettu miten piti. Sitten kyökkiin maistamaan soppaa ja tupaan katsomaan paistia ja muita. Vieras oli vakuuttanut, että kuningas tulisi tyytymään kaikkiin laitoksiin, josta rouva oli ilomielinen.
No, menkää nyt kyökkiin ja sanokaa Emmalle, että minä käskin teille kahvia antamaan. Kiitoksia. Lapset menevät. VI:s KOHTAUS. Aili, Hartin. Tulee verannalle, näkee lasten menevän. No, Aili! Minne ne lapset niin pian läksivät? Minä lähetin heidät kahvia juomaan. Vai niin. No, no! Onko tuo nyt sinusta todellakin hauskaa hyväillä alinomaa noita? Miksi sitä kysyt? Olenhan sen monta kertaa jo sanonut.
"Kiitoksia, mitä rouva nyt minua kahvittamaan." Mummo istui Elsan viereen. Elsa nousi ylös. "Kiitoksia paljon rouva", sanoi Elsa. "Ei kiittämistä", vastasi rouva ja Elsa pyörähti kyökkiin. Mummo ja rouva tarinoivat ruokasalissa tovin aikaa. Sillävälin muutti Elsa pukua kyökissä ja asetteli kapineitansa.
Kaikki puhe kuului varmaan avonaisten ovien kautta joka paikkaan; sitä paitsi oli hän ohi mennen vilkaissut tutkivasti kyökkiin ja nähnyt omaksi harmiksensa ja prokuraattorin rouvan häpeäksi, ett'ei siellä ollut mitään semmoista hyörinää ja pyörinää, joka tavallisesti hyvää ateriaa valmistettaessa vallitsee tuossa herkkujen pyhyydessä.
Kiitoksia paljo, sanoi ruustinna, oletpa sinä hyvä poika sorvaamaan. Samalla hän meni rovastille näyttämään teoksiani. Vähän ajan takaa tuli rovasti kyökkiin ja kaikki ryökkinätkin hänen perässään ja ruustinnakin oli siinä samaisessa joukossa. Kaikilla oli suu naurussa, juuri kuin heillä olis ollut aikomus minulle nauraa.