Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Ovi kyökkiin ja kyökistä kyökkikamariin on auki, jotta kuultaisiin, jos Heikki heräisi ja mitään tarvitsisi. Siinä istuvat he, mutta nyt on Liina kokonaan unhottanut kirjojansa. He odottavat pelvolla provastin tuloa. Niinhän se on.
"Miksi et tahdo lähteä rouva Velkerin kanssa venematkalle?" "Minä minä luulin, että että " tavoitteli Julia, purren huultansa, ett'ei nauruun purskahtaisi. "Mitä sinä luulit?" "Että minun pitäisi pestä lasten vaatteita." "Kyllä minä sinut pesen, minä, ell'et pian pukeudu ja joudu matkaan kinastelematta!" Julia riensi pois kyökistä.
Arentimies ja hänen vieraansa lähtivät kyökistä ja menivät karjapihaan. "Te olette vento vieras näillä seuduilla?" "Niin olen." "Te ette edes nimeäni tunne?" "En, paitsi että kuulin vaimonne nimittävän teitä Johniksi." "Minun nimeni on John Saunderson." "Vai niin! Te olette siis pohjoisesta? Sentähden olette niin taitava ja viisas.
Mutta vaikka hän mielellään olisi tahtonut täyttää tämän rakkaan lapsen toivon, ei hänellä kuitenkaan ollut kykyä sitä estää; sillä kotka useimmasti tuli itsestään takaisin hakemaan kartanolta ruokansa jota palvelusväki vierasvaraisesti kyökistä sille antoi.
Esa järkeili vallesmannin pojalle: Menisit ja ottaisit teidän kyökistä ja sitte syötäisi. Pappa on vihainen, kieltäytyi Vesa, selittäen: Kun siihen sattui se kivi... Se on siitä telehvoonista kaikille hyvin vihainen... Ja sanoo panevansa linnaan! Syntyi pieni neuvottomuus. Otto kaiveli nenäänsä ja Esa seisoi kädet housun taskussa.
Mutta nyt kysyi Reetta: "Ja sinä, oletko sinä naimisissa?" Rouva nyykäytti myöntyvästi. "Ja sinähän olet kaiketi hirveän onnellinen?" Kun ei siihen tullut vastausta, alkoi Reetta ymmärtää eikä enää kysynyt. Mutta rouva Lunding tunsi käden olkapäällänsä. Se oli äiti, joka oli tullut kyökistä ja kuullut kaikki. "Näettekös, hyvä rouva", sanoi hän hitaasti ja vähän voitollisesti hymyillen.
Kun Miina palasi kyökistä vesilasi kädessä, näki hän lapsenvaunun yli kumarruksissaan valkoisen haamun. Hän silmänräpäyksen ajaksi muuttui liikkumattomaksi kauhun ja säikähdyksen patsaaksi, vaan sitten viskasi lasin kädestään syösten vaunun luo. Siihen kun hän ehti paikalle, oli vaunu kumossa, rouva makasi lattialla lapsi vieressä hervottomalla käsivarrella, kuolleilta näyttäen kumpikin.
Ensi aikoina naimisiin jouduttuansa oli Niina hyvin innokkaasti ryhtynyt taloustoimiin, mutta hänelle, semmoisiin ihan tottumattomalle, oli sattunut koko joukko pieniä erehdyksiä. Lääkäri oli löytänyt hänet kyökistä, kokkikirja kädessä itkemästä, ja silloin päätti Rolf, että lapsi oli heti vapautettava semmoisista murheista.
Minkä vaikutuksen mahtoi muuten heidän salinsa vieraasen tehdä? Hän meni kynnykselle tutkimaan. Olihan se sievä. Kasvit tuolla perällä, uutimet ikkunoissa, taulut seinillä ja huonekalut, pöytä lamppuineen ja korukirjoineen, kaikki oli somaa ja kaunista, siitä kynnykseltä katsoen varsinkin. Kun tuo onneton piano vaan ei olisi sattunut olemaan pölyinen. Hanna meni hakemaan riepua kyökistä.
»Vaikka.» Ei Hanna virkkanut enää mitään. Arveli itsekseen, ettei se hänen asiansa ollut, vaan niiden, jotka panivat retken toimeen. Mutta olisiko isä ottanut sitä korviinsa tällä haavaa, vihainen kun oli. Nyt tuli äitikin sisään kyökistä. »Lapsi kulta, katsoppas helmojasi. Paras leninkisi, ihan turmiolla.» Niin, kyllä Hanna itsekin oli pahoillaan, mutta minkä hän sille enää voi.
Päivän Sana
Muut Etsivät