United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ensi aikoina naimisiin jouduttuansa oli Niina hyvin innokkaasti ryhtynyt taloustoimiin, mutta hänelle, semmoisiin ihan tottumattomalle, oli sattunut koko joukko pieniä erehdyksiä. Lääkäri oli löytänyt hänet kyökistä, kokkikirja kädessä itkemästä, ja silloin päätti Rolf, että lapsi oli heti vapautettava semmoisista murheista.

Tuossa, tuossa! näytettiin hänelle, neuvottiin, niinkuin luotsi katsomaan tottumattomalle ja likinäköiselle turhaan näyttää merimerkkiä mutta nuo muut, ne näkevät, näkevät jo kaukaa, minne on käännyttävä, mistä tie kulkee, minne lopulta tullaan, sillä ne ovat olleet ennenkin näillä väylillä mukana.

Usein käypi yksi mies edellä ja koko pitkä jono kameleja kuormineen hänen jäljestään, aivan irrallansa, kaikki kuitenkin kulkien isäntänsä käskyin mukaan. Sitä vastaan on se oudolle, hänen tapoihinsa tottumattomalle kovin uppiniskainen; kaupunkilainen ei saa häntä lyömälläkään taipumaan tahtohonsa.

Jokaisessa kuvussa ja tornin huipussa on sitte suuri, kullattu risti, joka usein, varsinkin Moskovassa, paksuilla, latteilla vitsoilla on harjahirteen kiinnitetty. Tämä kaikki tekee, varsinkin auringon paisteella, että näiden säteileväiset ja kuvastelevaiset loistot länsi-euroopalaisen tottumattomalle silmälle näyttävät itämaisilta.

Ainoastaan uskonraivo voi tehdä vereen tottumattomalle ihmiselle mahdolliseksi kylmäverisen murhaamisen; muussa tapauksessa tottumus voittaa kaikki muut vaikuttimet yksin veritöihinkin nähden. Kaikilla muilla elämänaloilla tottumuksen kaikkivalta on kauttaaltaan huomattavana.

Niitä saan minäkin kiittää siitä, että minulle tottumattomalle oli tie tänne saakka tehty niin tasaiseksi kuin suinkin on mahdollista, ja että tuolla alempana minua odottaa mukava maja, jota ilman olisi täytynyt yöpyä kivien keskeen, kenties lumihankeenkin, ja jota ilman en ehkä olisi koskaan tänne tullut. Olisinkohan menettänyt mitään, jos en olisi tänne tullut?

Mutta aikojen kuluttua irtausin himostani, ja silloin haisi muitten polttama savu niin pahalta, että piti paeta siitä huoneesta, jossa alkoi olla näkymään asti. Silloin osasin arvostella, miten pahalle se maistaa siihen tottumattomalle ja miten pahaa olin tehnyt Marille hänen omassa huoneessaan. Lopuksi pari kuukautta oli vetäytynyt aikaa jälelle.

Kirjoitus, joka oli ruotsinkielinen, oli tehty vanhanaikaisilla kirjaimilla, joita vielä seitsemännentoista sataluvun loppupuolella paljon käytettiin ja jotka siihen tottumattomalle ovat hyvin vaikeasti luettavia. Se oli ilmeisesti »Latvasaaren kuninkaan» kirjoittama. Ryhdyin heti lukemaan. »Nimeni on Pytagoras Stålhahne. Olen syntynyt uudenvuodenpäivänä v. 1740.

"Olipa se toki liiankin hyvä käyttääkseni teidän omia sanojanne", vastasi Conachar, "laiskalle oppipojalle sekä herkkuihin tottumattomalle nuorelle Vuorelaiselle. Mutta eilen, vaikka, niinkuin luulen, olikin kyllin ruokaa, ettekö te, kunnon hanskuri, kuitenkaan havainneet pientä kohteliaan vastaan-oton puutetta?