Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
"Ei minulla ole mitään hävettävää", puheli Mikko nopeasti ja pyöräytti päätään. "Kuulkaahan itse. Tuonoin tuossa tulevat minun luokseni Reshetilov'in talolliset. Auta veikkonen, sanovat. Mitäs nyt? No tämmöinen, sanovat, on juttu. Makasinit ovat meillä hyvässä kunnossa, niin ovat hyvässä kunnossa, ettei paremmalla mitään tee.
En, ja teidän sitäpaitsi onnistui täydelleen hillitä myrsky, vastasi Albert. Kuka oli se herra, joka teitä niin kovasti torui? Hän oli Djursholman kreivi, isäntäni. Jota rikkaampi ja ylhäisempi ihminen on, sitä oikeudentuntoisempi pitäisi hänen myöskin olla... Kuulkaahan, minä en ollenkaan pidä tuollaisista rikkaista ja hienoista herroista.
Kuulkaahan, sanoo hän, äskettäin saunaan mennessäni näin sen vanhan herran, jonka valokuvaa Mashkevitsh näytti minulle ja lupasi minut laskea vapaaksi, jos kerron mitä tiedän hänestä. Mutta oletteko varma, että se oli juuri hän? Minä olen ihan varma siitä ja sitäpaitsi sanoi hän minulle suomeksi: hyvää huomenta.
Olavi häpesi samassa epähienouttaan, iva ja katkeruus sulivat kuin vaha valkeassa, hän heltyi, katui, tahtoi sovittaa kaikki millä hinnalla hyvänsä ja tarttuen Elliä käsivarteen hän koetti nostaa hänet ylös istualleen: Elkää nyt! kuulkaahan ... elkäähän itkekö niin ... rauhoittukaa nyt ... enkö voi teitä mitenkään lohduttaa? Ellin koko ruumis värähti, kun hän tunsi Olavin häntä koskettavan.
Kuulkaahan, kumppani kullat», viini oli jo tehnyt hänet puheliaaksi »olettehan te kaikki Ranskan kruunun uskollisia palvelijoita miksi en siis teille kertoisi, että tänne on saapunut Burgundin herttua Kaarlelta lähettiläs, jonka sanoma on ilkeänlaatuinen.»
Ettekö sitä tiedä, että munaahan lukkari laulamaan lähtiessään syöpi, selitti hän, mutta minä en kuin pidän suussani; täytyy olla säästäväinen, kun ei kappoja makseta... Ja yhtä hyvä se on näinkin ... kuulkaahan, eikö soinnu nyt somemmin: Lukkari se häissä laulelee ja juo. Hän suonta iskee, laulelee ja juo. Hän viinalla kurkkunsa karkaisee ja pyhänä kirkossa parkaisee j.n.e.
Athos lähestyi torvea ja kuuli muutamia sanoja, jotka näyttivät hänestä ansaitsevan vilkasta huomiota, sillä hän viittasi tovereillensa että olisivat hiljaa ja asetti korvansa torven suun tasalle. Kuulkaahan, mylady, sanoi kardinaali, asia on peräti tärkeä. Istukaa ja puhukaamme siitä. Mylady! mutisi Athos.
Merkillistä, sanoi Frisendorff vähän tyyntyen, ja täällä me olemme mitä suurimmassa pelossa. Kuulkaahan! Vahtimiehemme saapuvat ammattikäsityöläisten luota toinen toisensa jälkeen ilmoittaen, että heitä yhdennellätoista hetkellä on kohdannut vastus Jumala ties minkä salaperäisen vallan kätyrien taholta.
Jos se olisi ollut väärää rahaa, silloin olisi vielä jotakin toivoa; vaan kovaksi onneksi olivat ne oikeita rahoja. Sopikaa sitten keskenänne, se ei minua liikuta, semminkin kun minulle ei jäänyt yhtään livre'ä. Kuulkaahan, sanoi d'Artagnan, missä on Athoksen hevonen? Tallissa. Kuinka paljo sillä olisi hintaa? Viisikymmentä pistole'a korkeintaan.
»Mutta kuulkaahan toki», sanoi yliprovossi; »eihän tämä nuorukainen kuulu teidän joukkoonne, eikä niitä etuoikeuksia hänellä voi siis olla, joita te sanotte itsellänne olevan.» »Kun me sanomme meillä olevan etuoikeuksia, täytyy kaikkien niitä myöntää», virkkoi Cunningham. »Niitä emme kärsi kenenkään epäilevän!» kuului jousimiesten huuto aivan kuin yhdestä suusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät