Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
"Kuulkaahan, neiti", sanoi hän tuimasti, "mitä oikeastaan tarkoititte kun sanoitte että vaimoni tulee myöhään kotia perjantai-iltaisin?" Hän oli niin vihainen itselleen, kun ei voinut olla tekemättä tätä kysymystä, että olisi tahtonut paiskata paperipuristimen vasten otsaansa. Mutta hänen suuttumuksensa ei auttanut enää mitään, kysymys oli tehty. Julia neiti tuijotti häneen ihmetellen.
Kuulkaahan ... mutta, saakeli soikoon, te hymyilette, kapteeni! No, ellei vastoinkäyminen olekaan niin suuri, että sentähden kannattaisi hirttäytyä, niin ei sille toiselta puolen saisi nauraakaan.
Ehkäpä, sanoi Athos; vaan kuulkaahan kaikessa tapauksessa: murhatkaa tai murhauttakaa te Buckingham'in herttua, vähät siitä, minä en häntä tunne; hän on sitäpaitsi englantilainen; mutta elkää koskeko pikku sormellannekaan yhtään d'Artagnan'in hiuskarvaa, sillä hän on minun uskollinen ystäväni, jota minä rakastan ja puollustan; sen vannon isäni pään kautta, että jos sen teette, on se oleva teidän viimeinen rikoksenne.
Sanalla sanoen, huusi hän yhä samalla äänellä, tarkotan sanoa, että tämän tapauksen perästä minä olen lujemmin kuin koskaan ennen päättänyt, että prostitutsiooni on hävitettävä maan tasalle kuulkaahan: maan tasalle!
"Niin, teillehän minä olin tulossa koetin retostella kristittyjen ihmisten luokse, kun kotona ei ole muita kuin kummituksia minun poloisen seurana. No, kuulkaahan! Eilen kävin Vipakoskella jauhattamassa viimeiset vähät jyväni.
Kokousten ja asiain päätyttyä istuttiin ystävysten kanssa yksissä ja keskusteltiin päivän tapauksista ja tietysti tulevista kunnallisista asioista. Tämä nyt vielä kuuluu jotenkin hyvältä ja oikealta, niinkuin se itsessään asia onkin, mutta kuulkaahan vain! Tietysti tuli aika pitkäksi näin yksissä ollen, jos ei saatu virvoituksia, ja minun kotia tuloni rupesivat yhä enemmän hiljastumaan.
Mutta juuri kuin pöydän kattamiskysymys oli ratkaistu, alkoivat tammen alla hameet ja irralleen päästetyt hiukset liehua päivänpaisteessa. "Kuulkaahan", huusi Louise, "ei ole yhtään ruusuja!" "Ei ole", yhtyi puheesen Madeleine, "ei ainoatakaan valkeaa ruusua!" "Ja me olemme etsineet kaikista ruusupensaista", sanoi Marguerite. "Ei ainoatakaan valkeata ruusua, ainoastaan punaisia!"
Hän oli vanhan soturin, Rolfin, pyynnöstä ja tämän seurassa, hänenhän tietysti kaikin mokomin myöskin täytyi olla kuulustelussa läsnä, ajanut hänen talolleen ollakseen yötä siellä. Mutta kuulkaahan, kunnon herra Aadolf, sanoi Rolf matkalla, mitähän nyt siihen sanotte? Ettekö te vieläkään usko, että kiusaajalla on osaa tässä pelissä? Oi, sehän on kauheata! Jumala varjelkoon meitä kaikkia!
Siitä, että teidän puhuessanne hänen kanssansa pidin minä häntä silmällä, kuulematta puhettanne; ja kuulkaahan, hänen haahmonsa muutti pari kolme kertaa väriä. Pah!
"Ei sitä ole, se on tosi, enkä minä tiedä ... ja se on niin hywä=oppinenkin. Herrasmamsellit käywät monta wuotta koulua, että oppisiwat soittamaan ja Liila osasi soittaa heti, aiwan ihan opettamatta. Ei tarwinnut mitään muuta, kuin nähdä kerran waan, miten toinen soitti", pitkitti isäntä. "Missä sitten teidän Liila soitti?" kysyi kirkkoherra. "Kuulkaahan nyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät